Ilmastonmuutos huolestuttaa viinintuottajia, sillä viiniköynnökset ovat hyvin
herkkiä ilmaston vaihteluille. Jo nyt kuivuus sekä rankat sadekuurot ovat
muuttaneet viinien makua; viinin luonnollinen alkoholipitoisuus on nousussa,
kun taas hapokkuus on laskenut.
Muun muassa Penedèsin viinialueeella Espanjassa keskilämpötila on noussut 1,2
astetta verrattuna 1960-luvulta vuoteen 1999 ulottuvan jakson
keskilämpötiloihin, Espanjan viiniakatemian johtaja Pancho Campo kertoi
tutkimustuloksistaan Haaga-Perhon viiniseminaarissa.
- Sateiden lisääntyminen tarkoittaa, että haihtuminen kiihtyy. Tämä kuivattaa
metsät, mistä aiheutuu lisää tulipaloja, Campo kuvaili ongelmakehää.
Samalla ajanjaksolla myös alueelle osuneet sateet ovat muuttuneet
viininviljelylle vähemmän suotuisiksi. Kasvukaudella on kuivaa ja sadonkorjuun
aikaan märkää. Ongelmallisia ovat etenkin rajut rankkasateet
- On helppo kuvitella, miten viiniviljelmät kärsivät raekuurosta, jonka
tennispallon kokoiset rakeet rikkoivat jopa autonlasin!, Campo huomauttaa.
Campo toimii asiantuntijana myös Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren
ilmasto-ohjelmassa.
Vääränlaista satoa
Keskilämpötilan kohoamisen aiheuttamia konkreettisia haittoja on esimerkiksi
se, että nykyisellään viljelyalueilleen sopivimmat rypäleet tuottavatkin
vääränlaista satoa. Penedèsin päätuotteen cavan alkoholipitoisuudelle on
asetettu tietty yläraja. Kuumuudessa viinirypäleet kypsyvät liian
sokeripitoisiksi, mistä johtuen viinistä tulee liian vahvaa. Useilla alueilla
tuottajien on lähitulevaisuudessa vaihdettava lajiketta, ellei ilmastonmuutosta
saada pysäytettyä.
Ongelmia viininviljelylle koituu myös keskilämpötilan nousun kasvukaudelle
aiheuttamista muutoksista. Keväällä kasvu saattaa alkaa noin viikkoa entistä
aiemmin - niin aikaisin, että yhä useammin pakkaset pääsevät pilaamaan sadon.
Sadonkorjuu on puolestaan aikaistunut koko maailmassa 11 päivää.
Sadonkorjuun aikaistumisesta huolimatta viinin luonnollinen alkoholipitoisuus
on nousussa, kun taas hapokkuus on laskenut. Lisäksi viinintuottajilla on
vitsauksenaan rypäleiden siemenet, jotka eivät ehdi kypsyä. Raakojen siementen
takia viinistä tulee kitkerää, eikä tätä voi välttää kuin poistamalla siemenet.
Campon mukaan ultraviolettisäteily on viinirypäleille aivan yhtä haitallista
kuin ihmisillekin. Rypäleet vaurioituvat auringon poltteessa ja herkistyvät
taudeille.
Toisin kuin normaalisti keskustelussa ilmastonmuutoksesta, Campo ei vierittänyt
pääsyytä ilmaston lämpenemisestä kasvihuonekaasujen niskaan vaan korosti, että
ilman niitä maapallon keskilämpötila olisi 18 astetta pakkasen puolella. Sen
sijaan vesihöyryt ovat pääasiallinen syy säteilyyn, joka lämmittää ilmakehään
päässeitä kasvihuonekaasuja.
Pikaiset toimet tarpeen
Pancho Campon puheessa korostui pikaisen reagoinnin tarve. On edullisempaa
reagoida mahdollisimman nopeasti, hän sanoi. Esimerkiksi vanhojen viinitarhojen
korvaaminen uuteen ilmastoon paremmin sopivilla rypälelajikkeilla on hyvin
kallista. Viljelijät ovatkin päätyneet usein kokeilemaan uusia lajikkeita
täysin uusilla viljelyalueilla.
Maailman mittakaavassa viininviljelyalue laajenee. Iso-Britannia, Alankomaat,
Belgia ja jopa Tanska ovat tulevaisuuden viinimaita. Isossa-Britanniassa
tuotetaan jo kuohuviiniä. Chilestä, Etelä-Afrikasta ja Uudesta-Seelannista
tulee Campon ennustuksen mukaan varsinaisia viininviljelyn paratiiseja.
(Finfood-FoodAndDrinkEurope.com)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
