Suomalaisten marjojen vienti on mukavassa noususuunnassa -- myös kosmetiikan
muodossa. Kansainvälistä mainetta niittäneen Lumenen tuotteissa käytetään
lähinnä siemenöljynä mustikkaa, lakkaa, karpaloa, tyrniä ja puolukkaa sekä
katajanversouutetta.
- Suomesta viedään vuosittain marjoja nykyisin noin kahdeksan miljoonaa kiloa.
Vaikka Lumenen käyttämän siemenöljyn määrä on siihen nähden pieni, Lumenella on
kuitenkin suuri merkitys erityisesti marjojen imagon kannalta, Arktiset Aromit
ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio toteaa.
Hän kiittelee Lumenea erityisesti siitä, että yritys on osannut rakentaa
tuotteiden ympärille tarinoita.
- Tässä olisi elintarvikealallakin oppimista. Monesti marja-alallakin pelataan
puhtaasti tekniikalla eikä tuotteita osata viedä tunne- ja elämystasolle,
Moisio pohtii.
Elintarvike- ja kosmetikkateollisuus tekevät jo yhteistyötä
Lumene Groupin toimitusjohtajan Tapio Pajuharjun mukaan Lumenella on Suomessa
noin puoli tusinaa marjaraaka-aineen välittäjää, joilla taas on omat
alihankkijansa. Lumenen käyttämää siemenöljyä saadaan pääosin
elintarviketeollisuuden sivuvirrasta.
- Marjaraaka-aineemme ovat poikkeuksetta Suomesta, Pajuharju totesi IIR
Finlandin järjestämässä Vähittäiskauppa '08-seminaarissa.
Lumenella on parhaillaan meneillään elintarvikealan kanssa yhteistyötä, jonka
yksityiskohtia Pajuharju ei vielä suostu paljastamaan. Sisäisesti käytettäviä
tyrninsiemenöljykapseleita on Pajuharjun mukaan Lumenen valikoimissa jo nyt.
Suomalainen elintarviketeollisuuskin on Moision mukaan jo panostanut
kiitettävästi tuotekehityksessä marjoja sisältäviin tuotteisiin. Suuntaus on
kohti yhä terveellisempiä marjatuotteita. Tuotevalikoiman laajentuminen on
mahdollistunut pitkälti raaka-aineen parantuneen saannin ansiosta.
- Kolmen vuoden aikana mustikan kauppaantulo on kaksinkertaistunut ulkomaisten
poimijoiden ansiosta, Moisio toteaa.
Kosmetiikka-ala voi esittää väitteitä elintarvikealaa löysemmin
Terveysväitteiden säädösviidakko ei ole kosmetiikan kohdalla yhtä tiukka kuin
elintarvikkeissa. Siksi Lumenekin voi esittää tuotteistaan väitteitä, joita
elintarvikepuolella ei sallita.
Moision mukaan marjoista löytyy vakuuttavaakin tutkimustietoa myös ulkoisesti
käytettynä. Esimerkiksi tyrniöljyn on joissain tutkimuksissa havaittu
ehkäisevän atooppista ihottumaa. Rovaniemen Metsäntutkimuslaitoksen
tutkimuksessa taas todettiin, että katajanversolla oli bakteereita tuhoavaa
vaikutusta ulkoisesti käytettynä.
- Oulun pohjoispuolella kasvavan mustikan on havaittu olevan kosmetiikassa
kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Saksassa kasvavan mustikan,
Pajuharju puolestaan toteaa.
Partnerit ja erilaistuminen menestyksen salaisuuksia
Lumene Groupin tärkein vientimaa on Venäjä, ja sillä on tytäryhtiöt Virossa,
Latviassa, Norjassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Yhteistyö yhdysvaltalaisen partnerin CVS/pharmacyn kanssa käynnistyi vuonna
2001, kun CVS/pharmacyn edustajat marssivat Lumenen messuosastolle. Lumene ja
yhdysvaltalainen supermarketketju Target taas tekivät yhteistyösopimuksen
vuonna 2007. Yhteistyö kasvatti Lumenen myyntipisteiden määrän Yhdysvalloissa
yli 7 000:een.
Lumene alkoi viedä tuotteitaan viime vuonna myös Chileen. Kun Latinalaisen
Amerikan suurin drugstore-ketju FASA halusi Lumenen tuotteita valikoimiinsa,
ehdotus tyrmättiin aluksi täysin. Chileläiset olivat kuitenkin sinnikkäitä ja
perustelivat valintaansa sillä, että Chilessäkin on neljä vuodenaikaa samoin
kuin Suomessa.
Lumenen ihonhoitotuotteita myydään nyt Chilessä noin 350 myymälässä. Ensi
syksynä tuotteita aletaan myydä myös Meksikossa ja vuonna 2009 Perussa. Myös
Aasia ja Keski-Eurooppa kiinnostavat Lumenea, mutta sopivia partnereita ei ole
vielä löydetty.
- Menestyäkseen on oltava rohkeasti erilainen. Partnerit ja erilaistuminen ovat
menestyksemme salaisuudet, Pajuharju toteaa.
Hänen mukaansa Lumenen tuotteita voi viedä suuressa mittakaavassa ulkomaille
käytännössä ainoastaan partnerin kautta ja heidän ehdoillaan. Partnereiden
motiivina yhteistyöhön on erilaistuminen.
- Monesti maailmalla ihmetellään, onko lakkaa oikeasti olemassakaan.
Seuraavaksi kysytään, minkä kokoisella puimurilla niitä kerätään. Lakkahan
kerätään meillä monien yllätykseksi käsin, Pajuharju kertoo. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Elina Latvala
Etusivu
