Muillakin aikuisilla kuin omilla vanhemmilla on suuri vaikutus lapsen
ruokailutottumusten kehittymiseen. Lapset viettävät suuren osan viikostaan
päiväkodissa ja koulussa. Sydänliitto on huolissaan kouluruuan aseman
heikkenemisestä Suomessa.
- Kouluruokailu on yksi terveellisen arjen peruskivistä, kehittämispäällikkö
Marjaana Lahti-Koski Suomen Sydänliitosta sanoo.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Pekka Puskan mielestä kouluruuan määrärahoja
tulisi korottaa. Hänen mukaansa kouluruuan arvostus riippuu myös siitä,
millaiseen kotiruokaan koululaiset ovat tottuneet.
- Jos kotona ei syödä tavallista ruokaa ollenkaan, kouluruuat saattavat tuntua
hieman kummallisilta.
Tänä vuonna suomalainen kouluruokailu täyttää 60 vuotta. Kouluruokailu on osa
niin terveys-, ravitsemus- kuin tapakasvatustakin, ja osa opetussuunnitelmaa.
Ainutlaatuista Suomen kouluruokailujärjestelmää on käyty ihailemassa ulkomailta
asti.
- Kouluravintolan ei pidä olla pelkkä tankkauspiste. Kaikkeen ruokailuun, niin
koulu- kuin työaikanakin, olisi ehdottomasti varattava riittävästi aikaa.
Lounas on virkistävä tauko työstä sekä aikuisille että lapsille, Lahti-Koski
sanoo.
Hän korostaa, että koulukeittiöissä tehdään joka päivä ihmeitä:
- Toivomme, että lapset nauttivat kouluruuasta.
Sydänviikolla lähes kaksituhatta koulua tarjoaa oppilailleen Sydänmerkki-
aterian. Ruokalat somistetaan Energiaveijari-teeman mukaisesti. Samanniminen
nettisivusto opastaa koululaisia hyviin elintapoihin ja antaa opettajille
vinkkejä opetukseen.
Sydänliitto korostaa aikuisten vastuuta ja merkitystä lasten ohjaamisessa
terveisiin elintapoihin huhtikuun 13.-20. vietettävän Sydänviikon aikana.
Liitto muistuttaa, että aikuinen on lapselle malli niin ruokailun, liikunnan,
ja levon kuin tupakattomuudenkin suhteen. Usein lapset ihailevat aikuisia ja
pitävät näitä sankareina. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
