Suomessa myytiin viime vuonna 34 miljoonaa einespizzaa ja pakastepizzat päälle.
Samoin kuin kuivapastat ovat saaneet haastajan tuorepastoista, uskotaan nyt
tuorepizzojen haastavan samaan tapaan eines- ja pakastepizzakulttuurin.
- Tuorepizzoja myydään Euroopassa jo ainakin Isossa-Britanniassa, Ranskassa,
Saksassa ja Espanjassa. Suomeen tuorepizzoja on tuonut pienessä mittakaavassa
belgialainen valmistaja, Moilas Oy:n keittiömestari Marko Hammar kertoo.
Moilas on juuri lanseerannut tuorepizzaperheen, jota aiotaan viedä myös pizzan
kotimaahan Italiaan. Syyskuussa markkinoille tulee myös gluteeniton pizza, jota
kaavaillaan myös vientituotteeksi.
Tuorepizzan ideana on, että esipaistettu pizza valmistuu kotiuunissa nopeasti.
Toukokuussa kauppoihin rantautuvien tuorepizzojen pakkauksista löytyy vinkki
illalliseen sopivista viinivaihtoehdoista, mikä on uutta kaupoissa ostettavissa
tuotteissa.
Suomesta on aineksia Italian haastajaksi myös siitä syystä, että maailman
virallisesti paras pizza on Ilkka-lehden mukaan valmistunut eteläpohjalaisissa
käsissä. Vähäkyröläinen Jarmo Valtari voitti New Yorkissa pidetyissä
arvostetussa kansainvälisessä kokkikilpailussa parhaan pizzanvääntäjän tittelin
yhdessä turkulaisen työparinsa Pertti Laitisen kanssa.
Pizzamarkkinoilla olisi tilaa vielä monille uudenlaisille innovaatioille.
Tilausta voisi olla esimerkiksi sesonkipizzoille kuten syksyllä sienipizzoille.
Pizzojen valmistuksessa voitaisiin ottaa huomioon myös esimerkiksi keveys,
eettisyys, vegaanit, ekologisuus ja lähiruoka, Moilas Oy:n
tiedotustilaisuudessa pohdittiin.
Juusto kuuluu tomaattikastikkeen päälle
Pizzan maulle tärkeintä on oikein leivottu ja paistettu pohja. Hammarin mukaan
pizzataikina tehdään oikeaoppisesti vehnäjuuresta, ja taikinan annetaan levätä
noin 19 tuntia ennen leipomista. Näin pohjaan saadaan aito syvä maku ja
happamuus.
Juusto taas kuuluu oikeaoppisesti tomaattikastikkeen päälle mehevöittämään
ruokaa, ei gratiiniksi muiden raaka-aineiden pinnalle. Pääraaka-aine maistuu
parhaalta, kun se lisätään suurina paloina. Avainasemassa ovat selkeästi
erottuvat ja yksinkertaiset maut, ja yhdestä kahteen pääraaka-ainetta riittää.
- Uunin lämmetessä uunipelti kannattaa kuumentaa samalla; siten herkku paistuu
hieman kiviarinauunia muistuttavissa olosuhteissa, vinkkaa Hammar.
Pizzan maailmavalloitus alkoi kuningatar Margaritan vierailusta
Pizzan kotikaupunki on Napoli, jossa 1800-luvun alussa leipuri Antonio Testa
paistoi ylijääneestä leipätaikinasta itselleen lounaan. Hän taputteli taikinan
litteäksi ja lisäsi hiukan täytteitä päälle. Herkullinen tuoksu sai muutkin
leipurit paistamaan itselleen samanlaisia päällystettyjä ohuita leipäsiä.
Pizza pysyi pitkään paikallisena herkkuna ja oli tyypillistä köyhän kansan
ruokaa. Kuningashuoneessa kuitenkin kiinnostuttiin tuoksuvasta yksinkertaisesta
herkusta. Pizzan maine oli kiirinyt Italian kuningas Umberton ja kuningatar
Margheritan korviin. Vuonna 1889 kuningaspari oli lähdössä vierailulle
Napoliin, ja kuningatar Margherita ilmoitti etukäteen haluavansa maistaa
paikallisten kuulua erikoisuutta.
Leipurimestari Raffaele Esposito värvättiin leipomaan pizzaa kuningattarelle.
Hän kehitteli pizzan, jonka täytteet olivat tulevan Italian lipun väreissä:
punaista tomaateista, vihreää basilikasta ja valkoista mozzarella-juustosta.
Esposito nimesi pizzan Margaritaksi kuningattaren kunniaksi, ja sillä nimellä
klassikko edelleenkin tunnetaan.
Napolin leipomoissa pizza paistettiin hehkuvissa puu-uuneissa Vesuviuksen
laavakiven päällä. Nykyäänkin italialaisten herkku paistetaan hyvin kuumaksi
lämmitetyssä kiviarinauunissa. Kivet varaavat noin 350-asteisen uunin lämmön,
jolloin pohja paistuu nopeasti rapeaksi. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Elina Latvala
Etusivu
