Kansallinen allergiaohjelma kääntää uuden sivun suomalaisessa allergiahoidossa.
Aiemman allergeenien välttämisen sijaan nyt korostetaan siedätystä.
Tänään lanseerattu ohjelma katsoo tulevaisuuteen, joten polttopisteessä ovat
etenkin lapset ja nuoret. Ohjelma korostaa ennaltaehkäisyä. Käytännön
siedätyskeinona toimii luontoyhteydestä huolehtiminen.
Ruoka-aineiden välttelyyn ei aina perusteltua syytä
Erityisesti ohjelman valmistelijoita huolettaa vallalla ollut tapa välttää
mahdollisia allergeeneja kaikin keinoin. Muun muassa neuvoloiden
välttölistoista halutaan eroon ensi tilassa, sillä niihin koottu tieto on
vanhanaikaista ja pikemminkin haitallista kuin hyödyksi allergiselle lapselle.
- Ruoka-aineiden välttäminen varmuudeksi on turhauttavaa sekä yksilön että
yhteiskunnan kannalta. Perheet tekevät suuria satsauksia, samoin yhteiskunta,
mutta niistä ei usein ole mitään hyötyä, toteaa Mika Mäkelä, HUS:in Iho- ja
allergiasairaalan lastenallergologi.
Mäkelän mukaan esimerkiksi maito-, muna- tai vehnäallergisen lapsen
kalansyöntikiellolle ei ole mitään perusteita. Päinvastoin, kala olisi lapselle
ravitsemuksellisesti tärkeä. Myös listaukset mahdollisista siitepölylle
herkistyneiden ristiallergioista tulisi unohtaa, sillä niihin vedoten
ruokavaliosta jätetään varmuuden vuoksi pois vihanneksia ja hedelmiä.
Monipuolinen ruokavalio on kunniassaan: vanhempia rohkaistaan käyttämään
ruoka-aineita reippaasti. Mahdollisesti allergisoivien ruoka-aineiden
välttäminen voi vaarantaa lapselle tärkeiden ravintoaineiden saannin, lisätä
vakavien allergiareaktioiden vaaraa sekä vääristää lapsen käsitystä ruuasta.
Ruokarajoitukset riesa kouluruokailulle
Etenkin kouluruokailussa kasvava dieettien määrä aiheuttaa ongelmia. Yhden
ruokalassa valmistetun allergia-annoksen hinta on arviolta kolminkertainen
normaaliin annokseen verrattuna. Asiantuntijat ovat törmänneet esimerkiksi
tapaukseen, jossa keittiöhenkilökunta valmisti kanakeittoa 11 eri reseptillä.
Näistä pääosa on tilattu ilman lääketieteellistä perustetta.
Tavoitteena onkin, että allergiaohjelman myötä ruoka-aineallergiat vähenevät
puoleen. Turun seudulla on käytössä vuosittainen ruokavalioiden päivitys.
- Turun kouluissa tarkistetaan kouluvuoden alussa voimassa olevat ruokavaliot.
Tämä auttaa purkamaan turhaan päälle jääneitä dieettejä. Tapa olisi hyvä viedä
kaikkiin kouluihin, työpaikoille ja lastenhoitoon, sanoo lasten allergialääkäri
Erkka Valovirta.
Pohjois-Karjala-projektin hedelmiä
Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Pekka Puskan roolia allergiaohjelman
luomisessa voi pitää merkittävänä. Ei vähiten sen takia, että herääminen on
osittain hänen lempilapsensa Pohjois-Karjala-projektin hedelmää.
Muutama vuosi sitten saatiin epidemiologista tietoa, jonka mukaan Suomen ja
Venäjän Karjaloiden lasten herkistyminen esimerkiksi koivun siitepölylle on
aivan eri tasolla. Suomen puolella neljännes lapsista on herkistynyt
siitepölylle, kun satakunta kilometriä itään vain pari prosenttia saa
siitepölystä oireita.
Kun myös entisen DDR:n lasten vertailu länsisaksalaisiin lapsiin osoitti
samankaltaisia tuloksia, herättiin Suomessa siihen, että jotain on mennyt
vikaan. Kurssia pyritään nyt kääntämään Kansanterveyslaitoksen, HUS:in,
sosiaali- ja terveysministeriön sekä kansalaisjärjestöjen yhteisvoimin.
Yhteiskunnalle allergiakulut ovat merkittävä menoerä. Ohjausryhmää vetänyt
professori Tari Haahtela arvioi, että vuodessa niihin uppoaa 370 miljoonaa
euroa. Kunnianhimoinen tavoite on saada allergiset sairaudet vähenemään 20
prosenttia ja samalla leikata kuluista viidennes vuoteen 2018 mennessä. Uskoa
onnistumiseen antaa astmaohjelma, joka onnistui vielä suuremmassa kulujen
leikkauksessa: vuosina 1994 - 2004 toteutettu ohjelma leikkasi 51 prosenttia
kuluista.
Kansallisen allergiaohjelman toteutuksessa kansalaisjärjestöillä on merkittävä
rooli. Jotta viesti saadaan sekä väestölle että hoitohenkilökunnalle, tarvitaan
vielä lisärahaa. (Finfood)
Teksti:
Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
