Yhdysvalloissa on keksitty markkinointitermi superfruit. Se tarkoittaa hedelmää
tai marjaa, joka on jollain tapaa eksoottinen, ravitsemuksellisesti hyvä,
helppokäyttöinen, sisältää runsaasti antioksidantteja ja tuo vaihtelua
makumaailmaan. Termiä ei ole suojattu tai määritelty virallisesti.
Esimerkiksi kanadalaisen Ocean Sprayn laajaan käyttöön lanseeraama karpalo
kuuluu jo superfruit-luokkaan. Vaikka karpalosta on olemassa terveysväittämä,
ei Ocean Spray käytä sitä kuluttajaviestinnässään. He puhuvat mieluummin
terveydestä kuin sairaudesta. Tämä on hyvä muistaa; terveysväittämä ei ole sama
kuin markkinointi, vaikka esimerkiksi matkalla superfruitiksi tarvitaankin sekä
tiedettä että markkinointia.
Tietoa mustikan ravitsemuksellisista arvoista on jo koossa
Suomalaisista marjoista puolukka jopa päihittää karpalon joissakin suhteissa.
Mustikalla puolestaan on hyvät mahdollisuudet kiriä parinkymmenen superfruitin
joukkoon, sillä sen Amerikan-serkku pensasmustikka on jo valittujen joukossa.
Mustikan terveysominaisuudet vaativat lisätutkimusta markkinoinnissa
hyödynnettävien terveysväitteiden aikaansaamiseksi.
- Jo nyt tiedetään, että mustikka sisältää runsaasti aineita, jotka
todennäköisesti ovat hyväksi ikääntyville ja näyttöpäätetyön rasittamille
silmille. Eläinkokeista on saatu lupaavaa näyttöä myös siitä, että mustikka
voisi helpottaa muistiongelmia eli siitä voisi olla apua myös Alzheimerin
tautiin, marjatutkija Riitta Törrönen Kuopion yliopistosta kertoo.
Törrösen mukaan Suomessa voitaisiin pienin kustannuksin tutkia esimerkiksi
marjamehun vaikutusta aterianjälkeisiin verensokerin muutoksiin.
Kerta-annostutkimuksin voitaisiin selvittää, alentaako mehu verensokerin nousua
verrattuna vaikkapa virvoitusjuoman nauttimisen vaikutukseen.
Kaikista vaikutuksista ei ole tarpeen tehdä lääketieteellisiä tutkimuksia.
Foodfiles Oy:n tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen muistuttaa, että
ravitsemusväitteitä voi liittää marjoihin vaikka heti. Mustikkaa voisi
markkinoida luontaisena E- ja C-vitamiinin lähteenä, vähäenergisenä,
runsaskuituisena ja vähärasvaisena. Lisäksi mustikka sisältää vain vähän
natriumia eikä lainkaan tyydyttynyttä rasvaa.
Superfruit-luokitus toisi rahakkaita mahdollisuuksia
Yhdysvalloissa pensasmustikkaan liitettiin termi "superfruit" 2000-luvun
taitteessa, kun suositut ruoka- ja ravitsemusoppaat listasivat runsaasti
vitamiineja sisältäviä raaka-aineita "superfood" -termin alle. Viime vuoden
alusta alkaen EU-alueella on tarkennettu ohjeita, millaisissa tuotteista termiä
"superfood" tai "superfruit" voi käyttää.
Invenire Market Intelligence Oy:n toimitusjohtaja Patricia Wiklund pitää
mustikan plussana sitä, että mustikkatuotteiden maku on helppo hyväksyä
maailmallakin. Hän painottaa, että superfruiteissa on ennen kaikkea kyse hyvin
markkinoiduista helpoista ja hyvänmakuisista tuotteista.
Markkinoinnin tärkeyttä korostaa etenkin Julian Mellentinin ja Karl Crawfordin
aiheesta valmisteilla oleva kirja Succesfull superfruit strategy. Tarvitaan
strategia, jossa luodaan niche. Volyymit voivat olla hyvin pieniä, mutta kun
tuotteelle löytyy kohderyhmä, jossa se on haluttu, siitä saadaan paljon
lisäarvoa.
Superfruitiksi on solahtanut muun muassa hankalasti syötävä granaattiomena,
josta tehtyä mehua myydään USA:ssa 8,6 dollarin eli yli 5,5 euron
litrahinnalla. Toinen hyvin juomana toimiva superfruit mangostaani yltää
lopputuotteena 50 taalan (32 euron) litrahintaan - tämä antaa osviittaa,
millaisista summista puhutaan kun tuote ja markkinointi ovat kunnossa.
Wiklund muistuttaa, että superfruitiksi tahtovan tuotteen saatavuus pitää olla
taattu.
- Suurimpana haasteena on tehdä mustikkatuotteita, jotka eivät sottaa
syöjäänsä, hän toteaa. (Finfood)
Aiemmin uutisissa
Puolukalle halutaan terveysväittämät 03.04.2008
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
