Tämänvuotisen Maailman terveyspäivän teema, ilmastonmuutoksen
terveysvaikutukset, muistuttaa, että ilmastonmuutoksella on muiden vaikutusten
lisäksi monenlaisia terveydellisiä vaikutuksia, joita on tärkeä selvittää ja
joihin pitää varautua. Ne koskevat monia muita maita enemmän kuin Suomea.
Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin raportin mukaan haitallisia
terveysvaikutuksia seuraa muun muassa ruuan ja veden puutteesta,
tartuntatautien levinneisyyden muutoksista, äärilämpötilojen lisääntymisestä ja
ääriluonnonilmiöistä sekä ilman saasteiden lisääntymisestä.
Ilmaston vaikutuksille herkimpiä ovat hyönteisten ja niveljalkaisten välittämät
infektiot sekä veden välittämät infektiot. Ilmasto-olosuhteet säätelevät näiden
tautia levittävien vektorien esiintymistä, elinaikaa ja lisääntymistä,
puremisen tai pistämisen tiheyttä sekä taudinaiheuttajamikrobin kehittymistä.
Suomessa on syytä varautua aiemmin vain eteläisemmissä maissa esiintyneiden
tartuntatautien rantautumiseen.
Ilmastonmuutos heikentää myös ilmanlaatua, mikä johtaa verenkierto- ja
hengityselimistön sairauksien lisääntymiseen.
Suomessa tuudittaudutaan helposti siihen, että ilmastonmuutos ei juurikaan
kosketa meitä. Totta onkin, että ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset eivät
näyt ensimmäisenä Suomessa. On kuitenkin tärkeää, että myös suomalaiset
asiantuntijat ovat mukana kansainvälisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa
työssä, Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska korostaa.
Puska puhui aiheesta tänään vietettävän Maailman Terveyspäivän tilaisuudessa.
WHO viettää samalla 60-vuotispäiväänsä. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Finfood Uutispalvelu
Etusivu
