Takana alkavat olla ajat, jolloin samaa astiasarjaa kerättiin rippikouluiästä
aina kultahääpäivään saakka. Nykyajan kuluttaja ei ole enää yhtä lojaali
astiastolleen kuin taannoin vaan uudistaa astioitaan muodin mukaan.
- Lahjalistoista näkee, että edelleen sarjoja kyllä ostetaan. Eri värejä ja
sarjoja kuitenkin yhdistellään keskenään, kunhan muotokieli pysyy yhtenäisenä,
myyntipäällikkö Christel Björkman Helsingin keskustan Stockmannilta kertoo.
Arkisten ja juhlavien astioiden raja on hänen mukaansa hämärtymässä.
Perusastiastoa muokataan juhlavammaksi esimerkiksi näyttävien tarjoiluvatien ja
muun kattauksen avulla.
- Juhlan ja arjen rajapintojen sulautumista kuvastaa myös keittiön ja
olohuoneen rajojen hämärtyminen. Jäykästä kaavasta on siirrytty kohti rennompaa
otetta, kertoo myös tuotekehitysjohtaja Hilkka Hiltunen Iiittala Groupista.
Iittala ja Arabia ovat edelleen suosituimpien astiastojen kärkikaartia, ja
julkkiskokkien nimikkosarjatkin kasvattavat suosiotaan. Pelkistetyt,
selkeälinjaiset astiastot ovat Björkmanin mukaan erityisesti nuorten suosiossa.
Lautasten koot kasvavat edelleen, vaikka paljon onkin puhuttu astiakokojen
kasvamisen kielteisistä vaikutuksista väestön lihomiseen. Näköharhan vuoksi
suurista astioista nimittäin syödään enemmän kuin pienistä.
Uskollisuus aterimiin suurempi kuin astioihin
- Aterinten suhteen ollaan uskollisempia kuin astioiden suhteen. Uusien
aterinsarjojen kohdalla menee myös yleensä kauemmin aikaa kuin astioiden
kohdalla ennen kuin kuluttaja löytää ne, Björkman kertoo.
Aterinsarjoja ei hänen mukaansa sekoiteta keskenään yhtä vapautuneesti kuin
astiasarjoja. Jos aterinsarjaan kyllästytään, yleensä vaihdetaan kerralla koko
sarja.
Hackman on juuri lähtenyt hämmentämään tätä ilmiötä lanseeraamallaan
Flirt-kattaussarjalla, jonka ideana on eriväristen ja -muotoisten aterimien ja
tarjoiluvälineiden yhdisteleminen. HeiRol taas on tuonut markkinoille modernin
Swave-aterinsetin, jonka kerrotaan sopivan niin arki- kuin juhlakäyttöön.
Toki perinteisille sarjoillekin on vielä paikkansa. Esimerkiksi 40 vuotta
täyttänyt Savonia-sarja on edelleen Hackmanin suosituin sarja tuotantomääriä
katsottaessa. Tosin suuri osa Savonia-aterimista menee Hiltusen mukaan
julkisiin tiloihin.
Puulusikka ja pönttö pöydällä oli entisajan kattaus
Suomalainen lähestymistapa astioihin ja aterimiin on Hiltusen mukaan hyvin
erilainen kuin vaikkapa Saksassa ja Ruotsissa. Tämä johtuu muun muassa siitä,
että kartanoita oli Suomessa aikoinaan vain muutamia. Suomessa onkin korostunut
käytännöllisten arkiastioiden merkitys.
Maailmansotien välissä alettiin Suomessakin antaa yleisesti astiastoja
häälahjaksi. Pieni yläluokka oli toki kerännyt niitä Suomessa jo paljon tätä
ennen.
- Aiemmin puulusikka hirrenvälissä ja pönttö pöydällä oli tavallinen kattaus.
Vielä 1960-luvulla oli Suomessa ainakin maaseudulla tavallista, että syvältä
lautaselta syötiin kaikki ruuat eikä veitsiä vielä välttämättä käytetty,
ruokakulttuuria tutkinut filosofian tohtori Merja Sillanpää kertoo.
Toisaalta keskiluokkaisessa kodissa saattoi olla hyvinkin tarkat kattaussäännöt
jo 1950-luvulla. Lautasliinoja käytettiin monissa perheissä arkenakin eikä
ruokaa sopinut tarjota valmistusastioista. Sillanpään mukaan suomalaisilla ei
ole syytä kulttuurinsa voivotteluun.
- Pohjoismainen selkeys ja yksinkertaisuus on nyt jo maailmallakin suosittu
astia- ja aterintrendi, Hiltunen toteaa. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Elina Latvala
Etusivu
