Arktiset Aromit tutki elintarvikkeiden marjapitoisuuksia. Tutkimuksen perusteella jogurteilla, muroilla ja mysleillä tai mehuvalmisteilla ei ole kovin suurta merkitystä marjojen päivittäiselle saannille. Yhdestä 125 gramman jogurttiannoksesta saa keskimäärin 6,6 grammaa marjaa, muro- tai mysliannoksesta vielä vähemmän.

Marjojen käyttö jogurteissa, muroissa, mysleissä ja mehuvalmisteissa on Ammattikorkeakoulu Savoniassa opiskelleen Elisa Lepiston opinnäytetyön mukaan yleistä, vaikka käytetyt marjamäärät ovat vähäisiä.

Mehuissa on paljon tuotteitta, joissa täysmehua on murto-osa ja varsinainen väri ja maku tulevat väri- ja aromiaineista.

Marjojen käyttö tuotteissa näyttää olevan verrannollinen tuotteiden ravintosisältöön. Enemmän marjaa sisältävät jogurtti-, muro- ja myslituotteet ovat myös muilta ominaisuuksiltaan terveellisempiä.

Jogurtit sisältävät useimmiten mansikkaa, vadelmaa ja mustikkaa, mutta myös monia muita marjoja. Jogurttien marjapitoisuudet vaihtelevat kahden ja kymmenen prosentin välillä. Keskimääräinen marjapitoisuus on 5,3 prosenttia. Enemmän marjaa sisältävät jogurtit sisältävät keskimäärin vähemmän energiaa, rasvaa ja sokeria sekä useammin ravitsemusväittämiä kuin vähemmän marjaa sisältäneet jogurtit.

Runsaammin marjoja sisältävistä jogurteista saadaan vähemmän maitorasvasta ja sokerista peräisin olevaa energiaa. Jogurteista ei löytynyt tuotteita, joissa marjaa olisi ollut kuvina pakkauksessa, mutta ei ollenkaan sisällössä. Pakkausten kuvitus antoi kuitenkin yleisesti mielikuvan, että tuote sisältää runsaasti marjoja.

Marjaisten tuotteiden pakkauksissa ei ravitsemusväitteitä

Erilaisia muroja ja myslejä löytyy 127, joista marjoja sisältää 26 tuotetta. Tuotteissa on useimmin käytetty mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa ja karpaloa. Muita marjoja, kuten puolukkaa, on käytetty yhdessä tai kahdessa tuotteessa. Marjapitoisuudet vaihtelevat 0,6 prosentista 9 prosenttiin. Keskimääräinen marjapitoisuus marjamysleissä on 3,7 prosenttia. Enemmän marjaa sisältävissä muroissa ja mysleissä on vähemmän rasvaa, vähemmän sokereita ja enemmän kuitua.

Ravitsemusväitteitä on kuitenkin hyödynnetty useammin vähän marjaa sisältävissä tuotteissa. Marjaisemmat tuotteet ovat aineiston perusteella terveellisempiä, mutta sitä ei korosteta pakkauksessa ravitsemusväittein.

Marjojen kuvia oli käytetty myös yhdessä pakkauksessa, vaikka se ei sisältänyt marjoja lainkaan. Marjan kuvia oli myös piirroksena yhdessä tuotteessa, jossa oli käytetty ainoastaan marjan aromia. Elintarvikelainsäädäntöä oli rikottu molemmissa tapauksissa, Arktiset Aromit huomauttaa.

Mehuja tutkimukseen löytyi yhteensä 292, joista marjoista saatua täysmehua sisältää 93 tuotetta. Vain marja-aromeilla maustettuja juomia on 14. Marjoista yleisimmin on raaka-aineena käytetty vadelmaa, mustaviinimarjaa, mansikkaa, mustikkaa, karpaloa, seljanmarjaa ja puolukkaa. Täysmehupitoisuus vaihtelee marjamehuissa kahden ja sadan prosentin välillä. Keskimääräinen täysmehupitoisuus marjamehuissa on 52,4 prosenttia. (Finfood)

Teksti: Finfood Uutispalvelu / Finfood Uutispalvelu

• Pekka Puska ehdottaa keskioluen laimentamista
• Jambalaija! Näyttely etnisistä ravintoloista Hotelli- ja ravintolamuseossa
• Pakastettu tuorepasta säilyy pitkään
• Pihvin hinta kipukynnyksellä
• Vihreysmarkkinat menevät terveysvaikutteisuuden edelle
• Stockmann nöyrtyi anteeksipyyntöön
• Tattari on hyvän olon ruokaa
• Sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi tarvitaan yksilöllistä elintapaohjausta
• Hiilidioksidipäästöstä kertova merkki kaurapuurossa.
• Pizzasta halutaan terveellisempää