Käydään pöytään -vihkonen esittelee imeväisikäisten ravitsemuksen uusia tuulia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt Finfoodin laatiman esitteen
imeväisten ja pikkulasten ruokintaa koskevan sisällön. Opas neuvoo kädestä
pitäen arkiruokailun järjestämisessä.
Lapsi saa rintamaidosta D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki ensimmäisinä
elinkuukausinaan tarvitsemat ravintoaineet. Täysimetystä suositellaan puolen
vuoden ikään saakka, mutta sen jälkeen vauvaa kannattaa totuttaa pikkuhiljaa
kiinteään ruokaan.
Makukoulu on hyvä aloittaa erilaisilla kasvis- ja marjasoseilla. Hyvä
aloitusruoka on äidinmaidolla tai vedellä ohennettu, soseutettu, miedon
makuinen peruna. Kun vauva on tottunut mutustelemaan perunasoseita, voi
joukkoon sekoittaa esimerkiksi kukkakaalia, porkkanaa, parsakaalia,
kesäkurpitsaa tai bataattia. Soseisiin voi lisätä pienen tilkan öljyä.
Lapsen kasvaessa ruokavaliokin laajenee. Yli kahdeksan kuukauden ikäinen voi jo
maistella hienojakoisia tuoreraasteita ja karkeita soseita. Kiinteän ruoan
pureskeleminen edistää lapsen ruoansulatusta ja syljen eritystä. Yli kymmenen
kuukauden ikäinen taapero voi siirtyä perheen yhteisiin ruokiin.
Irvistelystä innostukseen
Alle vuoden ikäiselle lapselle ei suositella punajuurta, lanttua, kiinankaalia,
nokkosta, raparperia ja ituja, sillä ne sulavat huonosti imeväisikäisen
ruoansulatuskanavassa ja sisältävät haitallisia aineita. Kuivatut pavut ja
herneet, orasmehut, sienet, merilevävalmisteet ja raakapuurot eivät nekään ole
imeväisikäisen ravintoa.
Ensi alkuun lapsi voi irvistellä uusille mauille ja sylkäistäkin oudon ruuan
suustaan. Siitä ei kannata huolestua. Kärsivällinen opettelu tuottaa lopulta
hedelmää. Riittää, että lapsi maistaa uutta makua ensin vaikka puoli
teelusikallista kerrallaan.
Uusia makuja kannattaa tarjota lapselle yksi kerrallaan ja lisätä niitä
vähitellen ruokavalioon. Samalla paljastuu se, saako lapsi joistakin
ruoka-aineista allergisia oireita.
- Uudet eurooppalaiset ravitsemussuositukset painottavat, että gluteenipitoista
viljaa ei annettaisi alle neljän kuukauden ikäiselle vauvalle, sillä on
viitteitä siitä, että se saattaa altistaa lasta ykköstyypin diabetekselle ja
keliakialle. Viljatuotteita olisi hyvä antaa yhdessä äidinmaidon kanssa, totesi
Käydään pöytään -tiedotustilaisuudessa puhunut tutkimusjohtaja Hanna Lagström
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta.
Lagströmin mukaan täysimetyksen pitkittäminen yli puolivuotiaaksi saattaa
voimistaa allergiariskiä.
- Jos lapsen ei anneta tutustua erilaisiin ruokaärsykkeisiin, hänelle saattaa
kehittyä tavallista herkemmin allergia. Tiedetään myös, että
välttämisruokavalio ei ehkäise allergioita.
Lapsi mukaan keittiöön
Perheen yhteinen ruokakulttuuri ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
Yhteiset ateriahetket säilyvät lapsen mielessä läpi elämän. Lapsi kannattaakin
ottaa mukaan keittiöön ja arjen puuhiin jo taaperona.
- Lapsi voi opetella esimerkiksi tiskaamista vispaamalla vettä. Vaikka vesi
vähän roiskuisikin, tiskirätillä siitä selvitään, totesi Finfoodin
tiedotuspäällikkö Riitta Stirkkinen.
- Arjen hallinta on hukassa monessa perheessä. Kun tehdään pitkää päivää, ei
jakseta paneutua ruoanlaittoon. Käydään pöytään -vihkosen tarkoituksena on
kannustaa vanhempia rakentamaan "meidän perheen ruokakulttuuria" ja antaa
vinkkejä helppoon ruuanlaittoon.
Osana Käydään pöytään -kampanjaa Finfood toteuttaa ensi kevään ja syksyn aikana
sarjan koulutuksia terveydenhoitajille ympäri Suomea. Koulutuksessa pureudutaan
pikkulasten ravitsemuksen ajankohtaisiin seikkoihin. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Marjo Hentunen
Etusivu
