Sisu-pastilli täyttää 80 vuotta ja juhlistaa korkeaa ikää muun muassa
rockfestivaaleilla ja juhannuskampanjalla. Syvimmälle päivänsankarin
sielunmaailmaan sukeltaa historiikki Sisulla siitä selviää! (Atena Kustannus),
jossa Rauno Lahtinen valottaa niin pastillien kuin perusteellisemminkin
suomalaisen sisun historiaa.
- Kirjahankkeessa osoittautui, että on välttämätöntä käsitellä pastillia ja
sisua luonteenpiirteenä samassa kirjassa, sanoo Lahtinen.
Sisu-pastillin mainoskampanjat ovat vaikuttaneet mielikuviimme suomalaisesta
sisusta. Etenkin Sisun ensimmäiset televisiomainokset 1970-luvulla, jotka
pyörivät suo, kuokka ja Jussi -teeman ympärillä, ovat jääneet lähtemättömästi
useiden sukupolvien muistiin. Tämä kuvaa myös Sisun nykyistä suosiota: siitä
pitävät kaikki ikäluokat.
Brändin nykyinen omistaja Leaf Suomi on pyrkinyt laajentamaan rintapastillin
tehopiiriä, ja esimerkiksi 2000-luvulla lanseerattu liekkeihin puettu Sisu
Horna onkin tuonut tuotteelle suorastaan faneja. Miten olisi Sisu-tatuointi tai
pastillirasioilla ansaittu keräilypaita?
Sisukasta historiaa
Sisun valmistus alkoi vuonna 1928 Turussa Seresin tehtaalla. Nykyisin
pastilliperheeseen kuuluu useita Sisu-versioita, ja tuotanto jatkuu Auran
tehtaalla osana Leafin toimintaa. Resepti on aina ollut salainen; alun perin
Sisun kehittäjä Johan Ponkamo keitti Sisun aromiliemen joka sunnuntai seuraavaa
viikkoa varten.
Yön yli keitetyn lakritsiuutteen lisäksi tärkeä raaka-aine on alusta asti ollut
arabikumi. Jotta pastilli olisi houkuttelevan värinen, tarvitaan lisäksi nokea
eli lääkehiiltä. Useat tuotteista on makeutettu ksylitolilla, näin myös vahvan
lakritsin makuinen juhlavuoden Sisu Sysi -pastilli.
Alkuperäisen Sisun esikuvana toimi jo menestynyt ruotsalainen Läkerol-pastilli.
Läkerolin tapaan Sisu-pastilliin painettiin tunnuskirjain, ja kun Sisu sai
kultamitalin Liègen elintarvikemessuilla 1928, mitalin kuva painettiin rasian
kanteen. Se on pysynyt siinä tähän asti, ja muutenkin Sisun menestyksen
uskotaan perustuvan perinteiden kunnioittamiseen ja hienovaraiseen
uudistamiseen.
Historioitsija Lahtinen liittää Sisuun nuoren Suomen kansallistunnetta. Lisäksi
nimi heijastelee aikansa muotia - urheilutermit olivat todella muodikkaita
1920-luvulla, lentävien suomalaisten aikakaudella.
Sisu oli vain joitakin vuosikymmeniä aiemmin ollut pikemminkin kielteistä
voimaa. Sisu oli pahuutta ja sisuuntuminen silmitöntä suuttumista. Seitsemässä
veljeksessä Juhanilla oli jo sisua opetella lukemaan. Sittemmin sisusta tuli
myönteinen voima, jota muut kansat kadehtivat suomalaisilta.
Juhlavuoden kunniaksi Leaf toivoo nettikampanjassaan tuoreita määritelmiä
sisusta. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
