Kauppojen hyllyt pursuvat mitä erilaisimpia terveyselintarvikkeita; on
runsaskuituista leipää, vitamiineilla terästettyjä mehuja, kevytjuustoja. Mutta
ovatko nämä tuotteet oikeasti terveellisiä? Tätä selvitti Kuluttaja-lehti.
Rajanveto terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden välillä on
vaikeaa. Esimerkiksi ruisleipää ei voida pitää terveysvaikutteisena
elintarvikkeena vain sen sisältämän kuidun vuoksi. Jos sen sijaan voitaisiin
osoittaa, että ruisleivällä on muitakin terveysvaikutuksia, sitä kenties
voitaisiin pitää funktionaalisena elintarvikkeena.
Funktionaalisiksi eli terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi voidaan luokitella
esimerkiksi ksylitolia sisältävä purukumi, probioottisia maitohappobakteereja
sisältävät hapanmaitotuotteet tai kasvissterolia sisältävä margariini.
Jos elintarvikkeessa väitetään olevan jotakin hyödyllistä ainesosaa, sitä
täytyy olla riittävästi. Esimerkiksi runsaskuituisena myytävässä leivässä pitää
olla kuitua vähintään kuusi grammaa sadassa grammassa. Kevyt-nimitystä saa
käyttää vain, jos tuote on vähintään 30 prosenttia kevyempi kuin normaali
vastaava tuote ja jos tuotteessa on mainittu, mikä keventymisen aiheuttaa.
Tuoteselosteessa ei saa väittää, että tuotetta syömällä voisi parantua
sairaudesta, eikä esittää, että kuluttaja sairastuu, jos ei tuotetta nauti.
Myöskään painonpudotuksen määrään tai nopeuteen ei saa viitata.
Väittämät voivat hämätä kuluttajaa
Markkinoilla on leipiä, joissa kuidun määrä on tavallista suurempi tai
hiilihydraattien määrä normaalia pienempi. Tempo Hiilari -leivän todetaan
sisältävän 30 prosenttia vähemmän hiilihydraatteja kuin vaalea leipäpala
keskimäärin.
Kuluttaja-lehden haastattelema dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopiston
kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä pitää hiilihydraattien tarkkailua lähinnä
Atkinsin dieetin aikaansaamana villityksenä.
Tieteellistä näyttöä hiilihydraattien kaihtamiselle ei Schwabin mukaan ole.
Määrää tärkeämpää on hiilihydraattien laatu. On suositeltavaa, että pääosa
hiilihydraateista tulisi täysjyväviljaa sisältävistä tuotteista.
- Tärkeintä on, paljonko leipää syö ja mitä sen päällä on.
Toisaalta terveysvaikutteiset tuotteet voivat hämätä kuluttajaa. Moni voi
ajatella, että tiettyä ainetta syömällä ongelma poistuu, ja muille
elämäntavoille voi viitata kintaalla.
Yksi esimerkki tästä ovat vähemmän rasvaa sisältävät keksit. Esimerkiksi
Domino-kekseistä on versio, joka sisältää 30 prosenttia vähemmän rasvaa kuin
tavalliset Domino-keksit. Laihdutuskeksejä ne eivät kuitenkaan ole.
- Vaikka rasvaa on vähemmän kuin tavallisissa Dominoissa,
kokonaisenergiansaantia se ei juuri muuta, toteaa Schwab.
Yhdessä keksissä on vain viisi kilokaloria vähemmän kuin tavallisessa
Dominossa.
Schwab lisää, että jos keksejä syö kerralla paketillisen, niin erolla on ehkä
jotain merkitystä.
Tavallinen lauantaimakkara sisältää rasvaa noin 17 prosenttia, kun taas
Kevyt-Lauantaissa rasvaa on 9 prosenttia.
- Ei tämä mitään kevyttä ole. Paljon parempi vaihtoehto ovat
täyslihaleikkeleet, joissa rasvaa on 1 - 4 prosenttia, sanoo Schwab. (Finfood)
Aiemmin uutisissa:
Funktionaaliset tuotteet muuttuvat perusruuaksi (07.01.2008)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Finfood Uutispalvelu
Etusivu
