Säännöllinen uni on välttämätöntä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnillemme.
Tutkijat uskovat, että jos ihminen nukkuu jatkuvasti alle seitsemän tunnin
yöunia, voi aivojen ja kehon toiminta häiriintyä. Epidemiologisissa
tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että pitkäaikainen unettomuus voi
altistaa myös diabeteksen ja lihavuuden kehittymiselle.
Usein on vaikea erotella, milloin aineenvaihdunnalliset tekijät vaikuttavat
uneen ja milloin taas unen laatu ja pituus heijastuvat aineenvaihduntaan.
Tutkijat ovat havainneet, että paljon liikkuvien, fyysisesti aktiivisten
ihmisten ja kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivien ihmisten uni sisältää
enemmän syvän unen jaksoja kuin ihmisten, joilla on kilpirauhasen vajaatoiminta
ja siten hitaampi aineenvaihdunta.
Laajoissa väestöotoksissa on käynyt ilmi, että unenpuute ja painoindeksi
kulkevat käsi kädessä. Kehnosti nukkuvalla ruokahalua säätelevien hormonien
pitoisuudet heittävät kuperkeikkaa; esimerkiksi ruokahalua hillitsevän
leptiini-hormonin pitoisuus veressä laskee, kun sen sijaan ruokahalua
voimistavan greliinin pitoisuus nousee. Myös stressihormoni kortisolia alkaa
kiertää veressä normaalia enemmän ja elimistön kyky käsitellä glukoosia
heikkenee.
Rasvan ja sokerin himo
Univajeesta kärsivän makumieltymykset kierähtävät usein päälaelleen. Makeat ja
rasvaiset naposteltavat, kuten keksit, makeiset, suklaa, leivonnaiset sekä
suolaiset välipalat, vaalea leipä ja pasta alkavat houkutella kutsuvasti
sydänyöllä. Sen sijaan kasvikset ja hedelmät maistuvat kehnosti. Merkittävää on
sekin, että yökukkujalla on usein aikaa vierailla jääkaapilla hyvin nukkuvaa
useammin.
- Emme vielä tiedä, miksi ruokamieltymykset muuttuvat. Aivosolut tarvitsevat
glukoosia ja voi olla, että nopeasti imeytyvät hiilihydraatit houkuttelevat
myös siksi. Univajehan pistää elimistön stressikierroksille. Samaan aikaan
väsyneenä motivaatio valita vähärasvaisia, terveellisiä ruokia ymmärrettävästi
heikkenee, kertoo lääketieteen professori Eve Van Cauter Chicagon yliopistosta.
Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana amerikkalaisten unen määrä on
lyhentynyt. Kun vielä vuonna 1960 yhdysvaltalainen aikuinen nukkui keskimäärin
8,5 tuntia yössä, ovat yöunet vuoteen 2002 mennessä kutistuneet alle seitsemään
tuntiin. Vuonna 1960 Yhdysvalloissa vain yksi neljästä aikuisesta oli
ylipainoinen ja yhdeksän prosenttia täytti lihavuuden kriteerit, mutta tällä
hetkellä ylipainoisia on väestöstä noin 67 prosenttia ja lihavia 30 prosenttia.
Yksi selitys pyöristymiselle on se, että heikosti nukkuvat jaksavat liikkua
hyvin nukkuvia vähemmän, ja siksi myös heidän energiankulutuksensa on
alhaisempi. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Marjo Hentunen