Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio korosti Elintarvikepäivän
avauspuheenvuorossaan makua ruuan tärkeimpänä osa-alueena.
- Herkullisuus sopii myös ruuan turvallisuudesta vastaavan viranomaisen suuhun,
Husu-Kallio totesi.
Ruoka on hänen mukaansa suomalaisen kulttuurin oleellinen osa. Juuri nyt
ruuasta puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta ala on myös ennennäkemättömien
haasteiden edessä.
Husu-Kallion mukaan tapa puhua ruuasta muuttui kymmenen vuotta sitten, kun
hullun lehmän taudista tuli todellinen ruokaturvallisuuden uhkatekijä ja
kuluttajien luottamuksen palauttamisesta muun muassa EU-komissaareja huolettava
asia.
Kuluttajien palvelemiseksi lainvalvojat tiivistivät yhteistyötä
elintarvikeketjun kanssa, tutkimukselle virtasi rahoitusta ja muun muassa
diagnostiikka kehittyi. Tutkijat ovat aika ajoin innostuneet puhumaan uhkista
provosoivaan sävyyn, mikä on asettanut lisähaasteita viranomaisviestinnälle.
Husu-Kallion mukaan haasteellisinta on tasapainottelu: viranomaisten ei kuulu
asettaa kieltoja, maalailla uhkia tai tuputtaa valistusta vaan ohjata ihmisiä
fiksulla tavalla.
- Jottei ilo ruuasta katoaisi, Husu-Kallio perusteli hillittyä linjaa.
Suomalaiset arvostavat kotimaisuutta
Esimerkiksi pakkausmerkinnät ovat hyvä keino auttaa ruokaostoksilla jo
suorastaan stressaantuneena painivaa kuluttajaa. Eettisyys- ja
terveellisyysvaatimukset saavat valinnanvaikeuksien keskellä painivan ymmälle;
pitäisikö ostaa vain eettisesti hyväksyttyjä tuotteita, vaikka tekisi mieli
rasvaista makkaraa. Tämäkin dilemma palautuu makuun: pahaa ruokaa ei kukaan
osta, Husu-Kallio totesi.
Myös ympäristöystävällisyys liittyy elintarviketuotantoon tiiviimmin kuin
koskaan ennen. Husu-Kallio viittasi uutisiin, joiden mukaan luomutuotteet ovat
ohittamassa terveysvaikutteiset tuotteet suosiossa:
- Olisiko innovatiivisen Suomen syytä yhdistää luomu- ja terveysvaikutteinen
osaaminen ja tarjota niitä eri tavalla kuin kukaan muu.
Omatuntotalouden aikakaudella tekniset vippaskonstit kalahtavat korvaan, hän
sanoi. Husu-Kallion mukaan tekniset innovaatiot kuuluvat myös elintarvikkeiden
kehittämiseen, mutta näistä innovaatioista tiedottamisessa on vielä runsaasti
parantamisen varaa ruoka-alan toimijoilla. Husu-Kallion mukaan useilla
suomalaisilla on tällä hetkellä käsitys, että ruoka ja teknologia eivät kuulu
yhteen, vaikka ne parantaisivat ruuan turvallisuutta.
Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat lähiruokaa ja ruuan jäljitettävyyttä,
siis kotimaisuutta. Elintarvikeketjun toimijoihin myös luotetaan Suomessa,
joten avoimuus on edelleen valttia.
- Ruuasta on aika oppia puhumaan oikealla itsetunnolla, Husu-Kallio sanoi
kehottaen elintarvikealaa yhä tiiviimpään yhteistyöhön. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
