Runsaasti kalaa syövien verestä löytyy vain vähän haitallisia orgaanisia
tinayhdisteitä,Kansanterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan. Orgaanista
trifenyylitinaa löytyy useammin sellaisten ihmisten verestä, jotka syövät
paljon kalaa verrattuna vähän kalaa kuluttaviin. Pitoisuudet ovat kuitenkin
hyvin pieniä.
Kansanterveyslaitoksen tutkimus julkaistiin tieteellisessä Science of the Total
Environment -lehdessä. Se on maailmanlaajuisesti ensimmäinen selvitys
kalankulutuksen ja ihmisen verestä määritettyjen orgaanisten tinayhdisteiden
pitoisuuksien välisestä yhteydestä.
Tutkimuksessa kerättiin verinäytteet 300 henkilöltä, joista suurin osa oli
ammattikalastajia tai heidän puolisoitaan. Verinäytteistä mitattiin orgaanisten
tinayhdisteiden pitoisuudet. Käytetyllä analyysimenetelmällä pystyttiin
havaitsemaan veressä hyvin pieniä pitoisuuksia, jopa 0,04 ng/ml.
Verinäytteenoton yhteydessä tutkittavat vastasivat ruuankäyttökyselyyn, jonka
perusteella tutkittaville laskettiin kalan kokonaiskulutus grammoina päivässä.
Vain 37 verinäytteessä eli 12 prosentilla havaittiin trifenyylitinaa.
Havaittujen pitoisuuksien keskiarvo oli 0,09 nanogrammaa millilitrassa. Muita
tinayhdisteitä ei löytynyt lainkaan. Tutkittavan henkilön ikä ja kalankulutus
lisäsivät trifenyylitinan pitoisuuksia. Paljon kalaa kuluttavilla, jotka söivät
yli sata grammaa kalaa päivässä, oli veressään 3,5 kertaa todennäköisemmin
havaittava määrä trifenyylitinaa kuin vähemmän, alle 50 grammaa, kalaa päivässä
kuluttavilla. Tulosten perusteella näyttää siltä, että jopa runsaasti kalaa
syövien organotina-altistus on kuitenkin pientä. Suomalaisten keskimääräinen
kalankulutus on 40 grammaa päivässä.
Tinayhdisteitä valuu ympäristöön eniten laivojen pohjamaaleista
Kansanterveyslaitoksen aikaisemmassa tinayhdisteiden pitoisuutta ravinnossa
selvittävässä tutkimuksessa on havaittu, että suomalaiset saavat orgaanisia
tinayhdisteitä kalasta. Kaloissa esiintyy yleisesti useita erilaisia
ympäristölle haitallisia orgaanisia tinayhdisteitä, joista eräs on
trifenyylitina. Trifenyylitinaa ei ole löydetty lainkaan muista
elintarvikkeista. Nyt tehty tutkimus vahvistaa näkemystä, että
trifenyylitinalle altistutaan pääasiassa kalan välityksellä.
Trifenyylitinan mahdollisten haitallisten terveysvaikutusten selvittäminen on
hankalaa, koska vain pienessä osassa verinäytteissä havaitaan ylipäätään yhtään
tätä yhdistettä. Suomalaisista kaloista mitattujen orgaanisten tinayhdisteiden
pitoisuuksien perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että kalan
suurkuluttajillakaan orgaanisten tinayhdisteiden saanti ei todennäköisesti
ylitä EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisen turvallisena pitämää raja-arvoa
eli 250 nanogrammaa painokiloa kohti päivässä.
Suurilla annoksilla koe-eläimillä on havaittu, että trifenyylitina aiheuttaa
muutoksia muun muassa puolustusjärjestelmän toiminnassa.
Ympäristön kannalta tärkein tunnettu orgaanisten tinayhdisteiden päästölähde
ovat tributyylitinaa ja trifenyylitinaa sisältävät laivojen pohjamaalit, joilla
on estetty levien kasvua. Näiden pohjamaalien käyttö on kielletty EU:ssa vuoden
2008 alusta alkaen. Siksi on odotettavissa, että orgaanisten tinayhdisteiden
pitoisuudet ympäristössä tulevat laskemaan tulevaisuudessa.
Tutkimus on tehty Suomen Akatemian sekä Yrjö Jahnssonin ja Juho Vainion
säätiöiden rahoittamissa hankkeissa. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Finfood Uutispalvelu
Etusivu
