Kuluttajat arvostavat suomalaisissa tuotteissa laatua, osaamista ja sitä, että
ostovalinnoilla voi vaikuttaa koko kansakunnan hyvinvointiin, käy ilmi
Suomalaisen Työn Liiton TNS Radarilta tilaamasta tutkimuksesta.
Valintaperusteisiin tulevat hiljalleen mukaan yhteiskuntavastuuseen ja
ympäristöön liittyvät tekijät. Nuoret näyttävät tässä suhteessa suuntaa.
Suomalaiskuluttajien suhtautumista suomalaisiin tuotteisiin selvittäneen
tutkimuksen mielenkiintoisimpia löytöjä on vastuullisuuden esiinnousu.
- Suomalaiset tuotteet ja kotimaisesta alkuperästä kertova Avainlippu edustavat
kuluttajalle ensisijaisesti laatua, osaamista ja turvallisuutta. Kuluttajat
tiedostavat aiempaa selkeämmin, että ostopäätöksillä voi vaikuttaa työllisyyden
lisäksi suomalaiseen yhteiskuntaan laajemmin, kertoo tutkimuspäällikkö Sami
Tuurna Suomalaisen Työn Liitosta.
Ostopäätöstilanteissa yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät asiat, esimerkiksi
suomalaisen hyvinvoinnin edistäminen tai kestävä kehitys, ovat kuluttajalle
miltei yhtä tärkeitä kuin tuoteominaisuudet.
Vastuullisuuden nousu näkyy selvimmin alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Heistä
puolet pitää tärkeänä, että tuote edistää kestävää kehitystä, on vastuullisen
yrityksen valmistama, helpottaa eettisiä valintoja, on tuotettu lähellä ja
torjuu ilmastonmuutosta. Vain runsas kolmannes muiden ikäluokkien vastaajista
nostaa jonkin näistä kysymyksistä tärkeäksi.
Ilmastovastuullinen ruokavalio Sosiaalifoorumin aiheena
Eväitä vastuulliseen kuluttamiseen voi hakea lauantaina Tampereelta.
Eläinsuojeluliitto Animalia järjestää yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton ja
Vegaaniliiton kanssa työryhmän Suomen Sosiaalifoorumissa.
Mielenkiintoisessa keskustelussa pohditaan muun muassa voisimmeko pienentää
ilmastokuormitustamme vähentämällä eläinperäisten tuotteiden käyttöä.
- Kasvissyönti on eläinten hyvinvoinnin ja ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta
merkittävä valinta, sanoo Animalian projektikoordinaattori Aura Yliselkä.
- Yhteiskunnalliset rakenteet on saatava tukemaan ilmastoystävällistä
ruokavaliota, vaatii puolestaan Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo
Stranius.
Hänen mukaansa se onnistuu parhaiten suuntaamalla EU:n maataloustukia ja
porrastamalla ruuan arvonlisäveroa kohti vähähiilistä ruokaa. Lisäksi
ruokapakkauksiin tulisi saada hiilidioksidimerkinnät ravintosaantimerkintöjen
rinnalle.
Suomen luonnonsuojeluliiton tutkija Tommi Kauppinen kertoo Sosiaalifoorumissa
KotiMIPS-projektista. MIPS-luku kertoo hyödykkeen tuottamiseksi tarvitun
materiaalipanoksen eli se mittaa esimerkiksi elintarvikkeiden ekotehokkuutta.
(Finfood)
Teksti:
Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
