Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät aivan liian vähän kasviksia, hedelmiä
ja ruisleipää. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Pirjo Pietisen
johtaman tutkimuksen mukaan nuoret saavat jopa 13 prosenttia energiastaan
sokerista, kun suositus olisi alle 10 prosenttia.
Kuitua nuoret saavat keskimäärin vain 17 grammaa, vaikka suositus olisi 25 - 35
grammaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti on suosituksia
vähäisempää.
- On se ihme, että kunnilla ei ole varaa tarjota edes kunnon leipäpalaa
lapsille tässä leivän luvatussa maassa, Pietinen puuskahtaa.
Pietinen veti tutkimuskokonaisuutta osana Sitran rahoittamaa ERA-ohjelman
Järkipalaa-hanketta, jonka aikana Sitra tarjosi tutkituille kouluille tuoretta
leipää.
Leipä onkin osoittautunut hyväksi ja helpoksi keinoksi tehdä kouluruokailusta
houkuttelevampi lasten silmissä.
Tutkimuksen mukaan nuoret saivat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan
välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai
suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat.
Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään
terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja.
Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointitutkimukseen osallistuneen
Leipätiedotuksen vastaavan toiminnanjohtajan Sini Garamin mukaan kouluissa
näkyi runsaasti eroja. Koululaiset söivät huomattavasti paremmin kouluissa,
joissa oli tarjolla terveellisiä välipaloja ja panostettiin ruokailutilan
viihtyvyyteen, ja joissa aikuiset söivät nuorten mukana.
Garam kuvasi tutkimuksen yhteydessä koululaisten tarjottimia ja kuvat ovat
paljon puhuvia. Vain kaksi oppilasta 90:sta oli valinnut ruokaa suositusten
mukaisesti, 61 ei valinnut maitoa, 52 ei ottanut kasviksia, 34 ei valinnut
pääruokaa, 8 ei ottanut leipää. Suurin osa pääruokaakin valinneista otti ruokaa
lautaselleen minimaallisen vähän.
- Kuvat nähtyään opettajatkin hämmästyivät, Garam kertoo.
Pietisen mukaan koulun ja kodin esimerkki ja vastuu ovat tärkeimmät nuorten
ruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi tulee tarjonta.
- Me aikuiset määritämme tarjonnan, Pietinen huomauttaa.
Terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi. (Finfood)
Aiemmin uutisoitu:
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Outi Toivanen-Visti