Suomalaisista kuluttajista liki 40 prosenttia pohtii eläinten hyvinvointia
lihaa ostaessaan.
Varsinkin kanojen ja broilerin hyvinvointi kyseenalaistetaan.
Kuluttajatutkimuskeskuksessa järjestettyjen ryhmäkeskustelujen tavoitteena oli
selvittää siipikarjanlihan kulutuksen ja käyttötapojen lisäksi ajatuksia
siipikarjanlihaketjusta ja eläinten hyvinvoinnista.
Monien kuluttajien mielestä broilerintuotanto on lähtökohtaisesti epäeettistä.
Keskustelijat nostivat broilerintuotannon hälyttävimmäksi piirteeksi lintujen
nopean kasvatuksen. Monet toivat esille huolensa siitä, että lintujen luusto ei
kestä nykyistä nopeaa broilerisoimista, mistä on seurauksena jalkojen ja
siipien murtumista. Myös lintujen ahtaita kasvatustiloja pidettiin
huolestuttavana seikkana.
Osa kuluttajista vannoi luomutuotannon nimeen ja oli sitä mieltä, että se on
ainoa tuotantomuoto, jossa aidosti ajatellaan eläinten hyvinvointia.
Lintujen hyvinvointia koskevien näkemystensä perusteella keskustelijat voidaan
luokitella karkeasti kahteen ryhmään: järkeistäjiin ja poissulkijoihin.
Järkeistäjät ajattelevat, että tuotantoeläimet on tarkoitettu ihmisen
lautaselle. He perustelivat näkemyksiään esimerkiksi siten, että valvotuissa
suurissa tuotantolaitoksissa ei tahallisesti kohdella lintuja kehnosti ja
tuotannossa noudatetaan asianmukaisia menettelytapoja.
Poissulkijat eivät sen sijaan halunneet aktiivisesti tiedostaa lihan yhteyttä
elävään lintuun. Joillakin tämän ryhmän edustajista oli halua idealisoida
lintujen olosuhteita, vaikka he olivatkin tietoisia epäkohdista.
Eläinten viisi vapautta
Keskustelijoilta kysyttiin mielipidettä myös laatumerkinnällä merkityn
siipikarjanlihan kiinnostavuudesta. Monet kuluttajat olivat kiinnostuneita
laatumerkistä, joka viestisi eettisemmästä tuotantotavasta. Keskustelijat
yhdistivät eettisyyden laatuun ja maukkaampaan broileriin ja monet myönsivät
olevansa halukkaita myös maksamaan enemmän eettisesti tuotetusta broilerista.
Euroopan komission teettämän selvityksen mukaan useimmat maat tunnustavat niin
sanotun viiden vapauden periaatteen. Se on alkujaan Ison-Britannian
maatalousministeriön alaisen Farm Animal Welfare Councilin kirjaama eläinten
oikeuksia koskeva määritelmä.
Nämä viisi vapautta ovat vapaus janosta ja nälästä, vapaus epämukavuudesta,
vapaus kivusta, loukkaantumisista ja sairauksista, vapaus toteuttaa normaaleja
käyttäytymismalleja sekä vapaus pelosta ja ahdistuksesta. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Marjo Hentunen