Kuluttaja tuntuu välillä olevan eksyksissä kaikkialta tulvivan ruokatiedon
viidakossa. Yhtäältä tietoa janotaan lisää, mutta toisaalta toivotaan, että
ruokaostoksilla ei tarvitsisi törmätä ainakaan pelottaviin faktoihin.
Suomalaisten asennoitumista elintarvikkeiden turvallisuuteen kartoittaneen TNS
Gallupin tutkimuksen vastaajille tärkeintä oli, että pakkausmerkinnät tarjoavat
yksityiskohtaista ja luotettavaa tietoa, jonka nojalla voi itse tehdä omat
valintansa. Merkintöjen toivottiin olevan selkeitä ja helppolukuisia, mutta jos
niitä on liikaa, kuluttaja joutuu hämmennyksen valtaan.
- Pakkausmerkintöjä ei saa olla liikaa. Tässä lienee taustalla se, että
vastaajat haluaisivat syödä mahdollisimman luonnollista ruokaa, aprikoi TNS
Gallupin tutkimuspäällikkö Anna Huotilainen.
Kolmannes vastaajista tuntee GDA-merkinnän. Viitteellinen päiväsaanti on tällä
hetkellä kirjattu arviolta 400 Suomessa myytävään elintarvikepakkaukseen.
- Tulos on hyvä, kun 34 prosenttia kuluttajista tuntee vasta viime syksynä
käyttöön otetun systeemin, totesi Ruokakeskon tuotetutkimuspäällikkö Matti
Kalervo yrityksensä tilaaman tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
Samassa tilaisuudessa puhunut Helsingin Sanomien toimittaja Kaarina Sinerkari
sanoi tuloksen vahvistavan omia kokemuksiaan kuluttajien käyttäytymisestä.
- Ihmiset eivät vielä halua tietää GDA:sta. Valistus puree vain, jos asia on
itselle ajankohtainen, Sinerkari sanoi.
Tässä valossa lienee vielä liian aikaista tarjota kuluttajille GDA-merkinnän
kaltaista hiilijalanjälkimerkintää.
Sinerkari kuvasi median roolia kuluttajan auttajaksi monimutkaisessa
viidakossa, jossa lisääntyvä tietomäärä vaatii opettelemaan koko ajan uusia
asioita.
Luottamus suomalaiseen ruokaketjuun vankka
TNS Gallupin tutkimuksen mukaan kuluttajien luottamusta suomalaisen ruokaketjun
toimijoihin on vaikea horjuttaa ruokakriiseistä huolimatta. Koska luottamus on
hyvin vahva, elintarvikeskandaalit ovat suuressa ristiriidassa perusoletuksen
kanssa. Tutkimuspäällikkö Anna Huotilainen toteaa, että skandaalit aiheuttavat
luottamukselle isoja kolhuja, ja siksi ne on hoidettava huolella.
Huotilainen pitää hullun lehmän tautia käännekohtana. Se oli ensimmäinen
kuluttajia kunnolla koskettanut kohu - vaikka Suomessa todettiinkin vain yksi
tautitapaus. Hullun lehmän tauti muistetaan edelleen parhaiten kaikista
ruokaskandaaleista. Lisäksi tutkimuksessa saivat runsaasti mainintoja
lintuinfluenssa ja Ruotsissa kohuttu uudelleenpakattu jauheliha.
Kaikki tutkimukseen vastanneet muistivat autettuna hullun lehmän taudin, mutta
muuten kuluttajan muisti on lyhyt: esimerkiksi akryyliamidikohun muisti vain
neljännes vastaajista. Tutkijan mukaan median rooli muistijälkien syntymisessä
on keskeinen.
Vastaajat kertoivat muuttaneensa käyttäytymistään kohun jälkeen. Tyypillistä
oli välttää kohutun ruuan syömistä. Hullun lehmän taudin myötä etenkin
ulkomaisen naudanlihan syönti väheni. Osa vastaajista kertoi suosineensa
kotimaista lihaa. Tyypillisesti ruuan alkuperän tarkistaminen yleistyy
skandaalien seurauksena.
Tutkijan mielikuva vastausten perusteella on, että ihmisille on hyvin tärkeää,
mitä he syövät. Esimerkiksi tähän tutkimukseen annettujen vastausten toivottiin
myös välittyvän eteenpäin. Päällimmäisenä vastaajilla oli huoli omasta
terveydestä. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
