Suomalaisista joka neljäs kärsii vatsavaivoista vähintään kerran viikossa tai
päivittäin. HYKS:in erikoislääkärin Perttu Arkkilan mukaan vatsavaivat ovat
lisääntyneet ennen kaikkea liikunnan vähenemisen ja kiireisen syömisen vuoksi.
Danone Finlandin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yleisin
vatsavaiva on ilmavaivat. Seuraavina tulevat turvotus, löysä vatsa, ripuli ja
närästys. Sekä miehet että naiset kärsivät eniten ilmavaivoista, mutta naisilla
on useampia erilaisia vatsavaivoja kuin miehillä.
Arkkilan mukaan vatsavaivoja ei saa väheksyä. On huolestuttavaa, että
varsinkaan miehet eivät käy oireiden vuoksi lääkärissä, vaan pitävät vaivoja
ikään kuin normaaleina.
Useiden tutkimusten mukaan vatsavaivoja voidaan lievittää
maitohappobakteereilla. Maitohappobakteerit lyhentävät ravinnon läpikulkuaikaa
elimistössä etenkin naisilla ja iäkkäillä. Tämä kävi ilmi Danonen teettämästä
tutkimuksesta, jossa tutkittiin Acti Regularis -maitohappobakteerin vaikutusta.
Elintarvikkeiden probiootit ovat tavallisesti joko bifidus- tai
laktobasillus-sukuisia maitohappobakteereja. Probiootit eivät jää pysyvästi
asumaan paksusuoleen, vaan niitä on saatava säännöllisesti. Elävät
maitohappobakteerit tulevat elävinä ulos paksusuolesta.
Suolisto on monimutkainen ympäristö
Suolisto on monimutkainen ympäristö, jossa tapahtuu moninaisia toimintoja.
Ohutsuolen entsyymit pilkkovat ruoan sisältämät ravintoaineet
imeytymiskelpoiseen muotoon. Paksusuoli absorboi ravintomassasta suuria määriä
vettä ja elektrolyyttejä sekä mahdollistaa sulamattoman ruokamassan ja
myrkyllisten aineiden poistumisen suolistosta. Paksusuoli näyttää myös
säätelevän suoliston hyvinvointia monimutkaisen bakteerisen mikroflooran
avulla.
Ihmisen suolistofloora on hyvin yksilöllinen ja pysyy ajan kuluessa
hämmästyttävän vakaana. Se kuitenkin kehittyy läpi yksilön elämän
terveydentilan ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta.
Aikuisen ruoansulatuskanavan mikrobifloora koostuu 400 - 500 erilaisesta
bakteerilajista. Hallitsevimpana kasvustona esiintyvät anaerobiset bakteerit:
Bacteroides, Bifidobacterium, Eubacterium ja Peptostreptoccocus.
Ravinto kulkee elimistön läpi alle 72 tunnissa
Ravinnon läpikululla tarkoitetaan prosessia, jossa ruoka kulkee
ruoansulatuselimistön läpi. Terveellä aikuisella ravinnon keskimääräinen
läpikulkuaika suusta peräaukkoon on alle 72 tuntia. Suurin osa ajasta kuluu
paksusuolessa.
Läpikulkuaika vaihtelee merkittävästi yksilöiden välillä samanlaisesta
ruokavaliosta riippumatta. Se vaihtelee myös yksilön kohdalla. Se näyttää
olevan naisilla miehiä pidempi ja pidentyvän iän myötä. Ravinnon läpikulkuun
vaikuttaa ruokavalion laadun ja ympäristömuuttujien lisäksi myös suolistofloora.
Ravinnon hidas läpikulku aiheuttaa päivittäin epämukavuuden tunnetta suurelle
väestönosalle eikä sen fyysisiä ja fysiologisia vaikutuksia elämänlaatuun
tulisi aliarvioida. Turvotus, painon tunne sekä vaikea ja kivulias ulostaminen
ovat kaikki kiusallisia oireita kroonisiksi muuttuessaan.
Yli 72 kokonaisläpikulkuaikaa pidetään epänormaalina ja se diagnosoidaan
tavallisesti ummetukseksi, johon liittyy myös kova uloste. Säännöllisen
läpikulkuajan ylläpitäminen on terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta
oleellista.
Terveen ruuansulatuksen teemapäivä torstaina
Tänään vietetään maailmanlaajuisesti Terveen ruuansulatuksen päivää. Teemana on
tänä vuonna ravitsemuksen ja ruokavalion merkitys ruuansulatuksen terveelle
toiminnalle.
Danonen kyselyn tulosten mukaan kolme neljäsosaa vatsavaivoista kärsivistä
suomalaisista on yrittänyt hoitaa niitä itse. Naiset ovat miehiä aktiivisempia
avun etsijöitä. Ruokailutottumusten muuttamisen ja säännöllisen syömisen
uskotaan olevan tärkein apukeino. Myös liikunnan ja terveysvaikutteisten
elintarvikkeiden voimaan uskotaan. Yhdeksän kymmenestä on pystynyt lievittämään
vatsavaivojaan omatoimisesti.
Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista uskoo terveysvaikutteisten
elintarvikkeiden vaikuttavan vatsan toimintaan erittäin tai melko paljon. Kolme
neljästä suomalaisesta on kokeillut niitä, ja säännöllisiä käyttäjiä on reilu
kolmannes väestöstä. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Niina Teivonen
Etusivu
