Ruis- ja vehnälese ravinnossa vähentävät estrogeenien vaikutuksia ainakin
estrogeenisyyttä mittaavassa hiirimallissa. Ravinnosta saatavat fenoliset
yhdisteet, niin kutsutut kasviestrogeenit, saattavat laskea rintasyövän riskiä
muokkaamalla estrogeenivaikutuksia elimistössä.
Suomalaisten ravinnossa on erityisesti viljatuotteista saatavia lignaani-tyypin
kasviestrogeenejä. FM Pauliina Damdimopouloun väitöskirjatyössä Turun
yliopistossa selvitettiin estrogeenien kaltaisia vaikutuksia kotimaisista
ruokaviljoista ja pellavansiemenestä, sekä lignaanista eristetystä
puhdistetusta enterolaktonista.
Vaikka estrogeenit ovat elintärkeitä naisen terveyden kannalta, on niillä myös
epäedullisia vaikutuksia: rintasyöpäriski kasvaa korkean elinikäisen
estrogeenivaikutuksen seurauksena. Myöhäinen murrosikä, aikainen menopaussi ja
raskaudet vähentävät altistusta estrogeenille. Estrogeenivaikutusten
pienentäminen ruokavalion avulla saattaisi myös alentaa rintasyövän riskiä.
Jatkotutkimuksissa Damdimopoulou haluaa selvittää ruokaviljojen vaikutukset eri
kudostyypeissä sekä voivatko ruokavalion muutokset vaikuttaa hormonitasapainoon
myös ihmisissä. Estrogeenit ovat nimittäin merkittäviä esimerkiksi luuston
terveydessä, eikä estrogeenivaikutuksen vähentäminen luustossa olisi toivottua.
Puhdasainetutkimukset eivät kerro koko totuutta
Tutkimuksessa verrattiin myös puhdasaineiden vaikutuksia niitä sisältävien
elintarvikkeiden vaikutuksiin. Elintarvikkeiden tutkiminen kokeellisissa
malleissa on hyvin haastavaa, ja perinteisesti terveysvaikutuksia onkin
arvioitu puhdasaineiden, ei kokonaisten ruuan raaka-aineiden avulla.
Kun raportoijahiirille annosteltiin puhdistettua enterolaktonia, mitattiin
monessa kudostyypissä merkittäviä estrogeenin kaltaisia vaikutuksia.
Ruoka-aineiden, joista enterolaktonia saadaan, voitaisiin siis olettaa olevan
estrogeenisiä.
Runsas enterolaktonin lähde ihmisen ruokavaliossa on pellavansiemen. Kun
raportoijahiirille annettiin pellavansiementä ravinnon mukana, ei
estrogeenivaikutuksia havaittu yhdessäkään kudoksessa. Pellavansiemen
sellaisenaan ei siis ole estrogeeninen, vaikka siitä saadaan enterolaktonia.
Damdimopouloun mukaan tulos osoittaa elintarvikkeiden terveysvaikutusten
määrittämisen haasteellisuuden. Havainnot rohkaisevat tutkimaan kokonaisia
ruoka-aineita ennen kuin tehdään johtopäätöksiä terveysvaikutuksista.
Pauliina Damdimopouloun väitöskirjatutkimus on osa laajempaa, elintarvikkeiden
hormonivaikutuksia tutkivaa EU-rahoitteista CASCADE-huippuosaamisen verkostoa,
jota koordinoi Karoliininen instituutti Tukholmassa. Yli 20 CASCADE-verkostoon
kuuluvaa tutkimusryhmää ympäri Eurooppaa selvittää muun muassa leivän
vaikutuksia hormonitasapainoon. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Finfood Uutispalvelu