Suomen ympäristökeskus haluaa kehittää ilmastomerkin tuotteille. Ilmastomerkin
tarpeellisuus tuli ilmi SYKEn valtioneuvostolle laatimasta Ilmasto- ja
energiapoliittisesta tulevaisuusselonteosta, joka julkistettiin perjantaina.
SYKEn selvityksessä hahmotellaan merkkiä, johon tekijät ovat pyrkineet
tiivistämään olennaisimmat hiilijalanjälkimerkkiin kuuluvat asiat.
Selvitystyöryhmän vetäjä, professori Jyri Seppälä korostaa, että tuotteilla on
muitakin ekologisia vaikutuksia kuin ilmastovaikutukset, mutta ilmaston
muuttumiseen liittyvät riskit ovat selvästi suuremmat kuin muut.
- Muun kuormituksen osalta lainsäädäntöä on jo olemassa ja se tiukentuu koko
ajan, mutta ilmastonmuutokseen vaikuttava kuormitus on ollut vaikeasti
mitattavissa, Seppälä toteaa.
Positiivisia signaaleja Euroopasta
Erikoistutkija Ari Nissinen kertoo, että näyttää mahdolliselta, että
hiilijalanjäljen mittaamiseen saadaan luotua kansainvälisiä standardeja.
Isossa-Britanniassa Tesco-kauppaketju on lanseerannut oman
hiilijalanjälkimerkkinsä ja merkintöihin on kiinnostusta muissa EU-maissa.
Merkinnän kansainvälisyys on edellytys sen toimivuudelle.
Hiilijalanjäljen mittaaminen onnistuu vain, jos kaikilta ketjun toimijoilta
saadaan yhteismitallista ja ajantasaista tietoa esimerkiksi
jäljitysmenetelmillä ja yhtenäisillä tietokannoilla.
- Näen positiivisia signaaleja tähän suuntaan, sillä sijoittajat ovat alkaneet
vaatia tätä.
Nissinen kertoi englantilaisesta Carbon Disclosure Projectin raportista viime
vuodelta, jossa oli kysytty kasvihuonekaasupäästöistä maailman 500 suurimmalta
yritykseltä. Puolet kasvihuonekaasuista aiheutui yritysten alihankkijoiden
toimesta, ei emoyrityksen toimista.
SYKEn tutkijat vaativatkin, että Suomi on aloitteellinen ja osallistuu
aktiivisesti hiilijalanjälkimerkkien ja muiden ilmastomerkkien ja näiden
edellyttämien standardien ja tietojärjestelmien kansainväliseen kehitystyöhön.
Huoneenlämmössä säilyviä ruokia kauppoihin
Ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon julkistustilaisuudessa
Messukeskuksessa keskusteltiin aktiivisesti kuluttajan roolista
kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Tilaisuuden puheenjohtajan Oras Tynkkysen
mukaan keskustelu on viime vuosina siirtynyt suurteollisuuden roolista
kuluttajien rooliin.
Nissinen ja Seppälä korostivat, ettei ilmasto-ongelmaa voida kaataa
yksittäisten kuluttajien niskoille vaan yrityksiä tulee johdattaa
ekologisempaan tuotesuunnitteluun ja tuotekonsepteja muuttaa. Esimerkiksi
autoteollisuudessa on kehitetty vähäpäästöisempiä autoja lainsäädännön
tiukentuessa.
Raision toimitusjohtaja Matti Rihko pohti, pitäisikö elintarviketeollisuuden
alkaa suunnitella enemmän ruokia, joita voitaisiin säilyttää huoneenlämmössä,
sillä kuljetuksen ja kaupan kylmäsäilytykseen kuluu suuret määrät energiaa.
Raisio on ensimmäisenä suomalaisyrityksenä lähtenyt testaamaan ilmastomerkkiä
Elovena-puurohiutaleissa. Rihkon mukaan hiilijalanjäljen mittaaminen yhdelle
tuotteelle maksaa tällä hetkellä 30 000 euroa. Hinta on este käytännön
laajentamiselle.
Mikäli jonkinlainen yleinen ilmastomerkki saadaan aikaiseksi, ongelmana on
seuraavaksi kuluttajien kouluttaminen. Monellekaan ei ole vielä selvää, montako
kiloa hiilidioksidia olisi kohtuullinen määrä kunkin meistä kuluttaa ja miten
me ylipäänsä kulutamme hiilidioksidikiintiötämme.
Tällä hetkellä yhden laskennan mukaan keskivertosuomalainen kuluttaa 10 000
kiloa kasvihuonekaasuja vuodessa. Seppälän mukaan kansainvälisesti on arvioitu,
että maapallon kantokyky sallisi, että jokainen saisi kuluttaa vain 1 000 - 2
000 kiloa, eli ilmastovaikutuksia tulisi vähentää 80 prosenttia. Eniten
kuluttaja pystyy vähentämään hiilijalanjälkeään lisäämällä kasvisten syöntiä,
vähentämällä yksityisautoilua ja lentokoneen käyttöä ja pesemällä pyykit
alemmassa lämpötilassa. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Outi Toivanen-Visti
Etusivu
