Syömisen osuus kokonaiskulutuksemme ympäristövaikutuksista on kolmannes ja
ilmastotaakastamme se vie neljänneksen. Ilmaston kannalta on huolestuttavaa,
että lihan kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti.
- Jos kuluttaja vaihtaa naudanlihan sian- tai siipikarjanlihaan, hän säästää
ilmastoa lähes sen, mikä syntyy lennosta Kanarian saarille, vertailee vanhempi
tutkija Juha-Matti Katajajuuri MTT:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä
tiistaina.
Sadan vuoden tarkastelujaksolla lihankulutus on yli kaksinkertaistunut
Suomessa. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana lihan kulutus on pysynyt Suomessa
lähes ennallaan, mutta korkealla tasolla. Perunan kulutus romahti 1960-luvun
jälkeen ja on ollut hiljalleen nousussa 1990-luvulta alkaen.
Koska eläinperäiset tuotteet kuormittavat ympäristöä selvästi enemmän kuin
kasvisperäiset tuotteet, syömisemme ympäristövaikutukset ovat suuret. Ruokaa
myös ostetaan ja heitetään pois yhä enemmän.
Naudan ja muiden märehtijöiden ylläpitäminen tuottaa vahvaa kasvihuonekaasua,
metaania. Suomalaiset syövät lihaa 76 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on
Euroopan keskitasoa. Yhdysvalloissa syödään jopa 120 kiloa vuodessa. Perunaa
suomalaiset syövät nykyisin reilut 60 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Vielä
1960-luvulla perunaa syötiin keskimäärin jopa 100 kiloa vuosittain ruokailijaa
kohden. Myös riisin tuotannossa syntyy runsaasti metaania. Riisiä lukuun
ottamatta kasvisten tuotanto on aina ilmastomuutoksen kannalta parempaa kuin
lihan tuotanto.
Makeisten ja alkoholin myynti noussut roimasti
Erityisen turhaa ympäristölle on ruuan poisheittäminen, joka aiheuttaa myös
merkittävästi metaanipäästöjä.
- Kyllä tämä varmaan kulminoituu meidän huonoon keittotaitoon, Katajajuuri
arvelee.
Suomalaisten pikaisen nautinnonhalun lisääntyminen näkyy esimerkiksi makeisten
ja alkoholin kulutuksen kasvussa. ETL:n tilastojen mukaan makeisten myynti on
kasvanut 28 miljoonasta kilosta 40 miljoonaan kiloon vuosien 1995 ja 2007
välillä. Alkoholijuomien myynti on liki tuplaantunut samana ajanjaksona 96
miljoonasta litrasta 195 miljoonaan litraan.
Tuottajan henkinen tila vaikuttaa ympäristöön
Ruuan tuotannolla on edelleen runsaasti työnsarkaa ympäristökuormituksen
alentamisessa Suomessa.
Professori Eila Turtolan mukaan ruuantuotannon vesistöhuuhtoumat voisivat
pienentyä kolmanneksen 20 vuodessa lannoitteiden käytön tarkistamisella.
Turtolan mukaan nykyisin käytetään liian usein lannoitteita siellä, missä niitä
ei tarvita ja toisin päin. Suomessa ongelmana on, että maatalous on
alueellisesti eriytynyt ja lantaa ei saada eläintiloilta hyödynnettyä
viljatilojen lannoitteena. Tämän vuoksi tarvitaan uusia teknologioita lannan
kuljettamiseksi. Orgaaninen lannoite on parempi ympäristölle kuin
väkilannoitteet.
Saaristomerellä ja maatalouden kuormittamien sisävesien tilan parantamiseksi
tarvitaan Turtolan mukaan jo pikaratkaisuja. Tutkimuksen avulla pyritään
kehittämään erilaisia menetelmiä muun muassa fosforin saostamiseksi ja
imeyttämiseksi ennen vesistöihin valumista.
Erikoistutkija Pasi Rikkonen toi esille, kuinka maanviljelijän henkinen tila on
sidoksissa maatilan taloudelliseen tilaan ja ympäristön huomioon ottamiseen.
- Viljelijät, joiden taloudellinen tila on hyvä ja jotka ovat henkisesti
tyytyväisempiä ottavat myös enemmän ympäristövastuuta. Työssä jaksamiseen,
eläinten hyvinvointiin ja ympäristöpäästöjen hallintaan tarvitaan avuksi myös
teknologiaa. Viljelijän on seurattava aikaansa, Rikkonen sanoo.
Rikkosen mukaan tulevaisuudessa on nähtävissä, että maatalouden
rakennekehityksessä investoivien tilojen yksikkökoko kasvaa paljon. Tuotannosta
luopuvat tilat siirtyvät kasvintuotantoon, ja kotieläintuotantotilat vähenevät.
(Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Outi Toivanen-Visti
Etusivu
