Elintarviketutkijoiden mukaan geenitekniikalla muunnetun ruuan turvallisuus,
eettisyys sekä ympäristövaikutukset selvitetään elintarviketurvallisuusvirasto
EFSAn lupamenettelyssä riittävän tarkasti. Näin arvioi Iso-Britanniassa toimiva
elintarviketutkijoiden ja –teknologien asiantuntijaryhmä IFST. Tutkijoiden
mukaan gm-tekniikat tuovat tulevaisuudessa selkeitä etuja ruuantuotantoon.
Gm-tuotteet pääsevät markkinoille vasta moniportaisen ja usein monivuotisen
lupamenettelyn kautta. Gm-tuotteita tutkitaankin tarkemmin kuin tavanomaisesti
tuotettuja. Turvallisuusarvioinneissa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen
myös ravitsemuksen ja allergioiden näkökulmista.
Elintarvikeasiantuntijat uskovat, että geenimuuntelulla voidaan tuottaa ruokaa
halvemmalla, käyttää vähemmän energiaa, polttoainetta ja kasvinsuojeluaineita
sekä aiheuttaa vähemmän ilmastopäästöjä ja maaperän eroosiota. Gm-kasveja
viljelee jo 12 miljoonaa maanviljelijää ympäri maailman, eikä haittoja ihmisen
terveydelle ole brittiasiantuntijoiden mukaan todettu lainkaan.
Geeniteknologian käyttö on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan
koko olemassaolonsa ajan. Euroopan komissiossa pohdittiin kloonattujen eläinten
hyvinvointia viimeksi syyskuun alussa. Komissiossa on arvioitu, että
kloonattujen eläinten liha ja maito voivat tulla maailman elintarvikeketjuun jo
vuonna 2010, kertoi Foodnavigator.
Euroopan parlamentti vaatii komissiota selvittämään turvallisuuden lisäksi myös
kuluttajien suhtautumisen uusiin ruuantuotantomenetelmiin, kuten geeni- ja
nanoteknologioihin.
Kuluttaja hyväksyy maukkaan gm-ruuan
Allergiaa aiheuttavat ominaisuudet ovat keskeinen kysymys gm-ruuan
turvallisuudessa, sanoo biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen johtaja
Eeva-Liisa Ryhänen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Gm-kasviin
saattaa siirtyä allergiaa aiheuttava ominaisuus. Näin tapahtui 1996, kun
soijaan siirrettiin parapähkinän geeni, jonka tuottama proteiini aiheutti
allergiaa pähkinäallergisille.
- On esitetty skenaario, että syntyy uusi allergeeni, jolle väestö voisi
herkistyä. Tästä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä. Nykyisin gm-tuotteet ovat
hyvin tarkkaan tutkittuja ja kehitysvaiheen alussa tapahtuneiden ongelmien
toistuminen ei enää ole kovin todennäköistä, Ryhänen katsoo.
Viranomaishyväksyntä riippuu tuotteen turvallisuudesta, ei siitä, onko kasviin
siirretty esimerkiksi ravintoarvoa parantava vai kasvinsuojeluaineille
kestävyyttä lisäävä geeni. Kuluttajien hyväksymisen kannalta on kuitenkin eroa,
mikä geeni siirretään. Tutkimuksen mukaan suhtautuminen gm-elintarvikkeeseen on
myönteisempi, kun maku ja ulkonäkö, eli aistinvarainen laatu on hyvä.
- Vastaavasti uskon, että tuotteeseen siirretty terveyshyöty lisää
gm-tuotteiden hyväksyntää. Kasvien rasva- ja proteiinipitoisuutta tai
rasvahappo- ja
aminohappokoostumusta voidaan muuttaa parempaan suuntaan sisältämään
tyydyttymättömiä rasvahappoja tai välttämättömiä aminohappoja, Ryhänen kertoo.
Tulevaisuudessa kasveissa voi olla enemmän bioaktiivisia yhdisteitä kuten
antioksidantteja. Kasveista voidaan poistaa haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi
allergeeneja. Muunneltujen kasvien avulla voitaisiin siis mahdollisesti alentaa
sairauksien riskiä.
Kasvinjalostus kohtaa nutrigenomiikan
Ryhänen uskoo jatkossakin tavanomaisen kasvi- ja eläinjalostuksen vahvaan
asemaan elintarvikekehityksessä. Geenitekniikan menetelmiä voidaan hyödyntää
perinteisessäkin jalostustyössä.
Tutkimuksen tulisi hänen mielestään painottua lisäarvoa omaavien tuotteiden,
kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, kehittämiseen. Gm-tekniikoilla
voidaan tuottaa myös elintarvikkeiden apuaineita kuten entsyymejä ja
vitamiineja, joita onkin jo markkinoilla.
Geeninsiirtojen lisäksi perimä vaikuttaa syömiseemme jatkossa laajemminkin.
Ravitsemustutkimuksessa on Ryhäsen mukaan vahvasti noussut nutrigenomiikan
tutkimus.
Nutrigenomiikka pyrkii selvittämään ruokavalion vaikutusta ihmisen tai
tuotantoeläimen geenien ilmentymiseen ja toimintaan. Sen avulla voidaan lisäksi
löytää keinoja vähentää sairastumisriskejä sopivalla ravitsemuksella.
Nutrigenomiikassa selvitetään myös miksi eri geenitaustan omaavat ihmiset
reagoivat ravintoaineisiin eri tavoin.
Myös nanoteknologiaa käytetään elintarvikkeiden kehityksessä siinä missä
elektroniikka-alallakin. Yksi nanometri on miljoonasosa millimetristä.
Teknologiaa voidaan käyttää elintarvikepuolella esimerkiksi kapseloimaan
bioaktiivisia yhdisteitä, jotta niiden biosaatavuus parantuu ja hapettuminen
estyy. Kapseloinnissa käytetään muun muassa tärkkelyksiä, proteiineja ja
rasvoja.
Nanohiukkasia käytetään myös elintarvikepakkauksissa suojaamaan tuotetta
mikrobeilta ja muilta ulkoisilta pilaajilta. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Laura Lounasheimo
Etusivu
