Elintarviketeollisuus on avainasemassa suomalaisten suolan syömisen vähentämisessä. Tätä mieltä ovat Kansanterveyslaitoksen asiantuntijat. Liiallinen suolan natriumin saanti on suurin verenpainetta kohottava elämäntapariski ja kohonnut verenpaine viime vuosien aliarvostetuin sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja ja Sydänliiton puheenjohtaja, professori Pekka Puskan mukaan Suomen elintarviketeollisuus on ilahduttavasti mukana sydänterveellisten valmisruokien kehittämisessä. Hän haluaa silti jatkaa voimaperäisesti suolan vähentämistä eineksistä, koska pitää kuluttajien ja suurkeittiöiden käyttämiä valmisruokia helpoimpana väylänä vähentää väestön saamaa natriumkuormaa. Natriumin saannista 95 prosenttia tulee ruokiin lisätystä suolasta.

Suola on elämälle välttämätön kivennäisaine, eikä kohonnutta verenpainetta esiinny kansoilla, jotka syövät suolaa alle 2,3 grammaa päivässä. Suomessa naiset syövät suolaa keskimäärin kuusi grammaa ja miehet 8 grammaa päivittäin. Kuuden gramman suolasaldo lisää ennenaikaisen kuoleman vaaraa neljänneksellä.

Verenpaineen kohoamiseen vaikuttavat suolan lisäksi ylipaino, vähäinen liikunta, ruuan rasvakoostumus sekä perinnölliset tekijät. Puska kutsuu kohonnutta verenpainetta hiljaiseksi tappajaksi.

- Verenpaine on jäänyt viime vuosina lihavuuden, tupakoinnin ja muiden sydäntautien riskitekijöiden varjoon. Korkeaa verenpainetta ihminen ei itse huomaa ja se on mediassakin vaikeampi visualisoida kuin vaikkapa ylipainoa, Puska pohjusti sunnuntaina 28. syyskuuta vietettävän Maailman Sydänpäivän teemaa Tunne arvosi, hallitse riskisi.

Maailman Sydänjärjestö World Heart Federation ja Suomen Sydänliitto kehottavat Sydänpäivänä ihmisiä arvioimaan oma riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Päivää vietetään yli sadassa maassa.

Vähäsuolaisempaan ruokaan tottuu kahdessa viikossa

Ylilääkäri Antti Jula Kansanterveyslaitoksesta korostaa, että 2 - 3 viikkoa vähäsuolaisempaa ruokaa riittää totuttamaan ihmisen makuhermot uudelle tasolle.

- Elintarvikeyritykset eivät uskalla vähentää suolaa ruuissaan, koska pelkäävät kuluttajien siirtyvän kilpailijan tuotteeseen. Totutteluvaihe on kuitenkin suhteellisen lyhyt. Jos elintarvikeyritykset tekisivät yhteisen päätöksen vähentää suolaa, ei terveysteko vaikuttaisi kilpailuun, Jula pohtii. Hän on myös Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja.

Asiantuntijoiden mukaan kansanterveyden perusta ovat edelleen terveellinen ruokavalio, liikunta ja ylipainon välttäminen sekä savuttomuus.

- Mikään lääketieteellinen hoito ei riitä korvaamaan terveellisten elämäntapojen merkitystä väestön terveydelle. Sydänystävälliset elämäntavat vähentävät myös muita kansantauteja kuten diabetesta ja monia syöpiä sekä lisäävät hyvinvointia, Puska painottaa.

Terveys on inhimillinen tavoite, mutta kyse on myös rahasta, kansantaloudesta. Tervesydäminen ihminen on parempaa työvoimaa, toimintakykyisempi vanhus ja tarvitsee vähemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Suola puoliksi, kasviksia kolminkertaisesti

Suomalaisten keskimääräinen verenpaine on alentunut selvästi vuodesta 1970 lähtien, mutta lasku pysähtyi vuosina 2002 – 2007 ja taso on edelleen korkea.

Hyvän kehityksen saivat aikaan ennen kaikkea ruokavaliomuutokset, kuten suolansaannin puolittuminen, kasvisten syömisen kolminkertaistuminen ja hedelmien ja marjojen nauttimisen nelinkertaistuminen. Sydänliiton kehityspäällikkö Marjaana Lahti-Koski kutsuukin kasviksia ja hedelmiä luonnon Sydänmerkkielintarvikkeiksi.

Myös verenpaineen hoitoa tehostettiin. Laskun pysäytti lisääntyvä ylipaino ja alkoholin kulutus sekä hoidon herpaantuminen.

Kansanterveyslaitoksen tuoreen laskelman mukaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden väheneminen kolmen vuosikymmenen aikana on pelastanut vuoteen 2006 mennessä kaikkiaan neljännesmiljoonan suomalaisen hengen. Heistä 126 000 on 35–64-vuotiaita työikäisiä ja 117 000 65 – 74-vuotiaita eläkeläisiä. – Laskelma muistuttaa, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat ylivoimaisesti tehokkaimmat tavat edistää väestön terveyttä ja lisätä terveitä elinvuosia, Puska toteaa.

Kansanterveyslaitos on äskettäin julkaissut verkkosivuillaan Finriski-laskurin, jolla kuka tahansa voi laskea riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Lähtötiedoiksi tarvitaan verenpaine- ja kolesteroliarvot. (Finfood)

KTL: Finriski-laskuri

Teksti: Finfood Uutispalvelu / Laura Lounasheimo

• Suomessa syödään jäätelöä tuplasti enemmän kuin muissa EU-maissa
• Norjan armeija kouluttaa sotilaista luomuruokailijoita
• Aitojamakuja.fi parantaa pienten elintarvikeyritysten saavutettavuutta
• Porkkanamafian tempaus parantaa ravintolan energiatehokkuutta
• Japani aikoo hiilijalanjälkimerkinnän mallimaaksi
• Suolaa korvataan yrteillä syyskuun kampanjaviikolla
• EU tiukensi kiinalaisruokien tuontirajoituksia
• Hedelmätukea ehdotetaan kouluille
• Poikavauvojen ravitsemus tyttöjä huonompaa
• Kuluttajamerkit nousivat arvostetuimpien brändien joukkoon