Terveysväittämien tieteellinen arviointi ja ennakkotarkastus ovat uusi alue
eurooppalaisella elintarvikekentällä. Tämä pitää sekä EU-jäsenmaiden
viranomaiset että yritykset nälkäisinä lukkoon lyödyille tulkinnoille
monipolvisesta lainsäädännöstä.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjesti keskiviikkona Helsingissä
elintarvikealan asiantuntijoille terveysväiteseminaarin, jossa nousi enemmän
kysymyksiä kuin vastauksia. Viranomaisten ja yritysten mukaan kokemus on jo
osoittanut, että ohjeessa on suuriakin puutteita. Pallo lensi ennen kaikkea
päätöksenteosta vastaavan komission tontille. Komission edustusta seminaarissa
ei ollut.
Puolitoista vuotta sitten komissio sai pitkän väittelyn ja väännön jälkeen
valmiiksi asetuksen elintarvikkeiden terveysväittämistä. Asetuksen
soveltamisohje annettiin kuitenkin vasta vuotta myöhemmin.
Jopa 70 prosenttia komission kautta Euroopan
elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSAlle tulleista hakemuksista ei täytä
hakemuksille asetettuja ehtoja. Niitä ei viedä eteenpäin tieteellisten
lautakuntien käsittelyyn ennen kuin tietoja on täydennetty EFSAn vaatimin
tavoin. Osa hakemuksista vedetään pois. Tänä vuonna hakemuksia on tullut jo 242.
Kun hakemus läpäisee esitarkastuksen ja pääsee käsittelyyn, EFSAn on annettava
lausuntonsa viiden kuukauden aikana. Lausunnon jälkeen komission on kahden
kuukauden sisällä tehtävä lopullinen päätös väitteen hyväksymisestä.
Politiikkaa vai tiedettä
Valion ravitsemuspäällikkö Tuula Tuure toivoi, että terveysväitteen hakijan ja
EFSAn välillä olisi keskustelua tieteellisen arvioinnin loppuvaiheessa, jotta
mahdolliset väärinkäsitykset voitaisiin oikoa ja kaivatut lisätiedot toimittaa.
- Jäsenmaat tulkitsevat asetusta ja sen soveltamisohjetta eri tavoin.
Pelättävissä on, että myös tiedelautakuntien mielipiteet vaihtuvat jäsenten
vaihtuessa. Uhkana voi olla, että tieteeseen sekoittuu politiikkaa, Tuure
kritisoi.
Paikalla ollut EFSAn pääjohtaja Catherine Geslain-Laneélle myönsi, että
tarvitaan lisää ohjeistusta niin yrityksille hakemusten valmisteluun kuin
viranomaisille hakemusten arviointiin ja luokitteluun.
- Opimme kokemuksista. Terveysväitehakemuksia käsittelevät tieteelliset
lautakunnat ovat luoneet itselleen toimintaohjeet, joita kaikki osalliset
saivat valmisteluvaiheessa kommentoida. Nämä ohjeet varmistavat, että
lautakuntien työ jatkuu samoilla periaatteilla myös jäsenten vaihtuessa,
Geslain-Laneélle vakuutti.
Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio rauhoitti keskustelua toteamalla, että
komissio päättää, miten työkalua kehitetään lainsäädännöllä. Hän lupasi viedä
suomalaisten viestiä komissioon ja vaatia, että nykyisten asetusten toimivuutta
arvioidaan.
- EU-lainsäädännön muuttaminen on kovan työn takana. Tällä hetkellä mennään nyt
voimassa olevilla säännöillä, Husu-Kallio muistutti.
Geslain-Laneélle kertoi, että ensi vuodeksi EFSA suunnittelee kaikkien
jäsenmaiden ja komission yhteistä seminaaria terveysväittämäkäytäntöjen
eteenpäin viemiseksi. Euroopan elintarvikeviranomaisten käsiteltävänä on
parhaillaan muun muassa luonnos terveysväittämillä markkinoitujen tuotteiden
muiden ravintoarvojen vähimmäisvaatimuksista.
Tuotteille on ehdotettu rajoja esimerkiksi suolan, sokerien, tyydyttyneiden
rasvojen ja kuidun määrästä. Terveystuotteena ei saisi myydä ruokaa, jonka
ainoa terveellinen osa on väitteessä mainittu vaikuttava aine.
Suomesta laadukkaita hakemuksia
EFSAn riskinarviointiosaston johtaja Riitta Maijala oli tyytyväinen siitä, että
Suomessa hänen entinen työnantajansa Evira on huolehtinut
terveysväitehakemusten korkeasta tasosta. Suomesta on tullut kuusi hakemusta,
joista kolmesta on annettu päätös, kaksi on vedetty pois ja yksi on
käsittelyssä.
- Hakijan velvollisuus on tarjota EFSAlle kaikki tarvittava tieto, mikä
kyseisen väittämän arviointiin liittyy. Myös oman hakemuksen kannalta
kielteinen tieto on liitettävä hakemukseen, Maijala kertoi.
Mukaan liitettyjen tutkimusten on koskettava tuotteen kohderyhmää. Esimerkiksi
potilailla tehtyjä kokeita ei voi soveltaa terveisiin kuluttajiin.
Vaikuttavalle aineelle on osoitettava annoksen suuruudesta riippuva vaikutus ja
annoksen on sovittava normaaliin ruokavalioon. Yhteenvetona tuotteen on tuotava
mitattavaa terveysetua selkeälle joukolle eurooppalaisia kuluttajia.
Se, onko kuluttajan mahdollista ymmärtää terveysväitteen perusteet ja käyttää
niitä ravitsemusvalintojensa pohjana, ei kuulu EFSAn alaan. Komission ja
viimekädessä kansallisten elintarvikeviranomaisten tehtävä on arvioida, mitä
kuluttajan voi olettaa ymmärtävän. Paikallinen viranomainen myös päättää
väitteen kieliasun.
- Sekä viranomaisohjeiden tulkinnassa että terveysväitteiden ymmärtämisessä
kyse on myös käännösten oikeellisuudesta. Kieliversioiden yhtenäisyyden puute
on aiheuttanut hankaluuksia EFSAllekin, Maijala kertoo.
Terveysväitteet jaetaan karkeasti kahteen osaan: toiminnallisiin väitteisiin,
kuten "kalsiumia tarvitaan normaalin luuston ylläpitoon" sekä sairauden riskiä
vähentäviin tai lasten kehitykseen ja terveyteen vaikuttaviin väitteisiin.
Tuotekohtaisia hakemuksia vaaditaan sairauden riskiä ja lapsia koskevilta
väitteiltä.
Toiminnallisista väitteistä, joita on toimitettu 2 870 kappaletta, EFSA
valmistelee jättimäistä yhteismitallista lausuntopakettia ensi heinäkuuksi.
EU:n yhteinen lista sallituista toiminnallisista väittämistä valmistuu 2010
alussa.
Erilaiset terveysväittämät ovat olleet jo kauan käytössä eurooppalaisissa
elintarvikkeissa. EU:n laajuiset ruokaskandaalit 1990-luvulla herättivät
viranomaiset tarpeeseen saada tarkempia yhteisiä pelisääntöjä
elintarvikevalvontaan sekä riippumattomia tieteellisiä riskinarviointeja
elintarvikkeista ja niiden alkutuotannosta. Valvonnan tarvetta lisää se, että
EU on maailman suurin ruuan tuoja. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Laura Lounasheimo
Etusivu
