Ruoka on siirtynyt maailmantalouden ja -politiikan keskiöön. Suomessa
elintarvikeala pohtii, onko ruuassa kyse vain omavaraisuudesta vai onko ruoka
myös kansainvälinen kauppatavara, josta voisi nousta kansantaloudelle
merkittävä viennin veturi kompensoimaan taantuvia teollisuuden aloja.
Elintarvikeala on yksi harvoista aloista, jolla on nähtävissä uusia
markkinasektoreita taloussuhdanteesta huolimatta. Juuri julkaistun
toimialaraportin mukaan muun muassa allergiatuotteet ja puhdas kaura
jalosteineen tarjoavat lähes rajattomasti mahdollisuuksia.
Elintarviketeollisuuden toimialaraportin laatijan Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen
toimialapäällikkö Kari Välimäen mielestä alan vienti on kuitenkin vielä hyvin
pientä, vaikkakin se on kasvanut koko 2000-luvun ajan lähes kymmenen prosentin
vuosivauhdilla.
Suuren mittakaavan viennin sijaan ruualla voisi olla merkittävä rooli Suomen
terveysosaamisen markkinoinnissa maailmanlaajuisesti.
Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Arto Lahden mukaan esimerkkejä ruuasta
toisten alojen keihäänkärkituotteena voi hakea jo vuosikymmenien takaa.
- Amerikkalaiset tulivat Eurooppaan toisen maailman sodan jälkeen kolajuoma
edellä, Lahti toteaa.
Amerikkalaiset tuotteet nähtiin vapauden vertauskuvina, kun Eurooppa oli
pelastettu toisen maailmansodan jälkeen. Taitava markkinoija osaa käyttää
hyväkseen ympäristössä vallitsevia mielialoja. Tämänhetkisiä mielialoja
maailmalla ovat muokanneet ruokaskandaalit.
Lahti toimii yrittäjyyden professorina ja on perehtynyt muun muassa
strategiseen markkinointiin.
Jos ksylitoli, Benecol ja Gefilus yhdistettäisiin Suomeen...
Parhaimmillaan elintarvikealan innovaatiot kuten ksylitoli, Benecol ja Gefilus
voivat kertoa Suomen terveys- ja hyvinvointisektorin osaamisesta
konkreettisella, maistuvalla ja visuaalisesti kauniilla tavalla.
Mutkia matkassa on kuitenkin paljon. Elintarvikealan markkinointiin
erikoistunut Vaasan yliopiston markkinoinnin professori Harri Luomala
huomauttaa, että hienoja innovaatioitamme ei yhdistetä välttämättä Suomeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin alalta ei löydy Nokian tapaista suurta yksittäistä
imagotyön veturia, minkä vuoksi ainoa vaihtoehto on rakentaa sellainen veturi
suunnitelmallisesti niiden yritysten ja tuotteiden varaan, joita on jo
olemassa.
- Jos mainitut kolme asiaa automaattisesti maailmalla yhdistyvät Suomeen, niin
sen päälle Suomen on otollista rakentaa imagoaan terveysosaajana. Jos kuitenkin
puhutaan laajemmin tavallisista elintarvikkeista eikä vain funktionaalisista,
niin suomalainen alkuperä ei välttämättä tuota lisäarvoa tai positiivista - tai
ylipäätään mitään - latausta kaikkialla.
Kuluttajatuote on ketjun huipulla
Kuluttajatuote on merkittävässä roolissa, kun luodaan kansallista imagoa ja
viime kädessä yritysvienninkin tuotteiden täytyy tuoda lisäarvoa ketjun päässä
olevalle kuluttajalle. Hyvä yritykseltä yritykselle myyvä toimija ymmärtää
loppukäyttäjää.
- Menestykseen tarvitaan myös onnekkaita sattumia ja markkinoinnissa niitä
täytyy osata käyttää taitavasti. Tällä hetkellä esimerkiksi Martti Ahtisaarella
on erittäin positiivinen lataus Afrikassa. Sen sekä kehitysyhteistyön avulla
suomalaisilla olisi hyvät mahdollisuudet viedä esimerkiksi terveysalan
infrastruktuuria alueelle, Lahti toteaa.
Imagomarkkinoinnin kannalta kombinaatio, jossa imagoa luodaan sekä ammattilais-
että kuluttajapuolella olisi paras. Huippututkimusimago siirtyy mielikuvaksi
kuluttajatuotteen laadusta ja ammattituotteen maine ja siten luottamus paranee
tunnetun kuluttajatuotteen myötä.
Ksylitoli luo mainetta koko hammaslääketieteen sektorille laitteista
palveluihin. Viesti täytyy saada perille oikealle kuulijakunnalle. Esimerkiksi
sykemittareita valmistava Polar ja kolesterolia alentavat tuotteet voisivat
löytää yhteisiä kohderyhmiä, samoin kaura- ja keliakiatuotteet sekä matkailu-
ja luonnontuotteet.
- Firmoilla on aina ensisijalla oman yrityksen ja tuotebrändien rakentaminen.
Tässä tarvittaisiin kykyä asettaa alan ja Suomen kansantalouden kehitys oman
eduntavoittelun edelle. Ainakin tähän vaadittaisiin merkittävää kansallista
panostamista, Luomala toteaa.
Mikäli yhteinen tahtotila löytyisi, yhteismarkkinointi voisi toimia Suomen
maabrändin eduksi.
- Brändin rakentamisessa on kyse siitä, keitä me olemme ja mihin me uskomme.
Siinä määritämme arvomme, Luomala sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK on tutkimushanke
Terveys- ja hyvinvointisektori on valittu yhdeksi Suomen viidestä
huippuosaamisen aloista, jonka osaamisen pohjalle valtio pyrkii rakentamaan
tulevaisuuden viennin kivijalat.
Tekesin selvityksen pohjalta valmistellaan Terveys- ja hyvinvointialojen
strategisen huippuosaamisen keskittymää eli SHOKia, jossa on mukana laajasti
terveyden- ja hyvinvointialan yrityksiä ja alan tutkimustahoja. Ravitsemus on
osa hanketta, elintarviketeollisuutta edustaa Valio.
SHOK-hanke on tutkimus- ja tuotekehityspainotteinen. Orion-konsernin
kehitysprojekteista vastaava johtaja Aino Takala kertoo, että hankkeessa on
tarkoitus löytää poikkitieteellisesti myös nopeita innovaatioita eri yritysten
ja toimialojen rajapinnasta. Takala toimii hankkeen valmistelutyöryhmän
puheenjohtajana.
- Koko hankkeen tavoite on vientiliiketoiminnan kasvattaminen. Kaikki meidän
toimintamme liittyy siihen. Täytyy muistaa, että Suomi on lilliputtimaa ja me
menestymme ainoastaan, jos olemme parempia kuin muut, Takala sanoo.
Yhä useampi lääketieteen innovaatio kohdistetaan suoraan kuluttajalle.
- Maailma muuttuu ja markkinat menevät lähemmäksi yksilöä. Jokainen meistä
tekee yhä enemmän yksilöllisiä lääketieteellisiä ratkaisuja. Tämä on trendi.
Elintarvikealalla toiminnan aika
Välimäki, Lahti ja Finpron elintarvikeviennistä vastaava konsultti Esa Wrang
toteavat, että elintarvikealalla olisi jo toiminnan aika. Suomalaisille
erikoistuotteille kuten allergiatuotteille olisivat maailmanmarkkinat avoinna.
- Nyt ei ole kysymys siitä, etteikö olisi osaamista, kykyä ja tietoa, nyt on
kyse aktiivisuudesta ja tahdosta, Välimäki kiteyttää.
Ympäristön mielialatkin olisivat suopeita taitavalle suomalaiselle
markkinoinnille.
Wrangin mukaan suomalaisella elintarviketeollisuudella on merkittävä
rakenteellinen ongelma, mikä on myös kasvun jarruna. Suomessa ei ole
riittävästi kehittyneitä pk-yrityksiä. Tarvitaan sellaisia pk-yrityksiä, joilla
on kykyä ja halua ottaa kansainvälistymiseen vaadittavat riskit.
Riskinottokykyä heikentävät alan matalat katteet, tuotannon jalostusarvon
pienuus ja yritystoimintojen pienimuotoisuus.
Kaikesta huolimatta muilla merkittävillä vientialoilla on synkempiä näkymiä.
Marraskuussa julkistetussa elektroniikka- ja sähköteollisuusraportissa
odotetaan toimialalle pahimmillaan pitkähköä ja syvää taantumaa, vähintäänkin
alan kehitysnäkymät ovat epäselvät. Metsäsektorilla on edessään rajuja
alasajoja, mutta silläkin sektorilla on mahdollisuuksia bioenergian osalta.
Metallialalla on odotettavissa taantuma. Kasvua odotetaan sosiaalipalvelu- ja
matkailualoilta sekä rakennuspuusepäntuotteiden osalta.
Ruuan kansainvälinen yhteismarkkinointi vasta alussa
Suomalaisen ruuan kansainvälistä markkinointia tekevän Food From Finlandin
projektipäällikön Eeva-Liisa Liljan mukaan suomalaisen elintarvikealan
kohtalonkysymys on, pystyykö Suomi suuntaamaan tuotantoa sinne, missä on
tulevaisuudessa suurin kasvupotentiaali.
- Mitä siitä tulee, kun Helsingin yliopistossa kehitetään mielettömän hienoja
ruiskuitutiivisteitä, jos venäläinen, puolalainen tai japanilainen kuluttaja ei
tiedä Suomesta eikä rukiin terveysvaikutuksista mitään, Lilja kysyy.
Jos vaikutukset tiedettäisiin, voisi ruiskuitutiivistettä lisätä yhtä hyvin
kiinalaiseen onnenkeksiin kuin afrikkalaiseen maissileipäänkin. Lisäksi
japanilaisessa terveyskylpylässä tarjottaisiin kallisarvoisena erikoisuutena
ruisnappeja ja käytettäisiin Polarin sykemittareita.
Food From Finlandin toiminta alkoi vuonna 2007 pienimuotoisesti Finfoodissa ja
sitä ovat rahoittaneet Sitran ERA-hanke ja maa- ja metsätalousministeriö
70-prosenttisesti ja yritykset 30-prosenttisesti.
- Tässä työssä on olennaista, että voimme tehdä yleisiä suomalaisen ruuan
kampanjoita tiedon lisäämiseksi Suomesta sekä järjestää esimerkiksi
toimittajavierailuja. Sen lisäksi teemme yksittäisten yritysten tai
yritysryhmien kanssa promootiomatkoja.
Lilja vertaa toimintaa Musex ry:n musiikinedistämiseen. Musex perustettiin
vuonna 2002, minkä jälkeen suomalaisen musiikin vienti on kasvanut vuosi
vuodelta ja tietoisuus suomalaisesta musiikista on lisääntynyt.
Toiminnanjohtaja Pauliina Ahokas on sanonut, että Musexin perustamisen myötä
musiikkibisnes on kokonaisuudessaan ammattimaistunut Suomessa.
Ruokavienti ei enää pelkkää ylijäämävientiä
Elintarvikealan perusongelma ja toisaalta vahvuus on alan vahva sidonnaisuus
alkutuotantoon. Maataloustuet ja niistä käytävä kiivas keskustelu heikentävät
tuotteiden imagoa. Ala nähdään vanhanaikaisena ja stabiilina.
- Tässä taloussuhdanteessa voi olla hyvä olla stabiili ja tavallaan tylsä
toimiala, joka ei ole niin herkkä suhdanteille, toimialaraportin laatinut
Välimäki toteaa.
Sidonnaisuus on vahvuus siitä näkökulmasta, että se sitoo koko ketjun
pitkäjänteisesti yhteen.
Viennin suhteen tämä kohtalonyhteys on kuitenkin vaikea pala, sillä
valtionhallinnossa ei eroteta raakatuotteiden vientiä alan huippuprosessoitujen
tuotteiden tai palveluiden viennistä. Ksylitoli, Gefilus ja Benecol eivät ole
kovin lähellä alkutuotantoa eikä ruokaturvallisuusosaamisen vienti tarvitse
juurikaan logistisia järjestelyjä saati aurinkoisia säitä.
Perinteisesti Suomen elintarvikevienti on ollut ylijäämätuotannon vientiä. Tämä
tulee todennäköisesti hiipumaan, kun EU:n maataloustuet pienenevät ja
suomalainen tuotanto vähenee ja keskittyy. (Finfood)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Outi Toivanen-Visti