Elisa.net - Ruoka & viini

Miksi kouluruoka ei kelpaa kaikille? Moni jättää ruuan kokonaan tai osittain syömättä. Järkipalaa-hankkeen toimenpidekouluissa saatiin hyviä tuloksia pienten muutosten voimalla.

Esimerkiksi tamperelaisessa Kaukajärven koulussa koulun aikuiset päättivät, että koulun alueelta ei saa poistua ruoka-aikana. Tiimiesimies Katja Saarinen koulun ruokapalveluita hoitavasta Tampereen Ateriasta kertoo, että uuden säännön myötä ruuan menekki koulussa kasvoi, vaikka oppilasmäärä pieneni neljälläkymmenellä.

- Suuri vaikutus on myös sillä, että ruokailutilanne on suunnitelmallinen. Opettaja tuo ryhmänsä yhteiseen ruokailuun ja on mukana keskustelemassa ja ohjaamassa. Opettajan sijaan oppilasryhmien kanssa voivat ruokailla koulun muut aikuiset, Saarinen vinkkaa.

Lahden lyseon apulaisrehtori Satu Mäkelä mainitsi näppärän vinkin, jolla ruokailun voi sitoa kiinteäksi osaksi koulupäivää.

- Opettaja voi mainita ruokailua edeltävän tunnin lopussa, mitä tänään syödään. On opettajienkin etu, että oppilaat syövät kunnon ruokaa ja jaksavat lounaan jälkeenkin. Myös opettajien mallilla on merkitystä - moni nakertaa ruokatunnilla eväsleipää, Mäkelä sanoo.

Sekä Lahden lyseossa että Kaukajärven koulussa havaittiin, että yhteistyö ja tunnelma koulussa paranevat, kun keittiöhenkilökunta tuntee opettajat ja oppilaat nimeltä. Saarinen kertoo, että ruokapalvelun työntekijät tuntevat nimeltä ainakin joitakin oppilaista, ja silloin on helppo mennä juttelemaan pöytiin tuttujen oppilaiden kanssa.

Kaukajärven koulussa panostettiin myös ruokasalin viihtyisyyteen pienin mutta merkitsevin asioin: pitkät pöydät pilkottiin pienemmiksi ja pöytiin tuotiin liinat. Saarinen toteaa, että aivan samalla tavoin kuin aikuiset valitsevat viihtyisän ruokapaikan, nuoretkin osaavat tehdä valintoja ja tulevat mieluummin viihtyisään saliin.

Konkreettisia Järkipalaa-hankkeen aikana tepsineitä keinoja oli myös päivittäinen kymmenen sentin sijoitus pehmeään leipään.

- Sellaisetkin oppilaat, jotka eivät aiemmin koskeneet kouluruokaan, tulivat pehmeän leivän ansiosta ruokalaan ja söivät jopa koko lounaan, Saarinen kertoo.

Aikuisten vastuu, asenne ja malli

Suurin muutos, joka Kaukajärven koulussa tapahtui, koski asennetta kouluruokailua kohtaan. Asenne muuttui koulun sisällä, mutta Saarinen korostaa, että asenne lähtee kotoa. Monissa perheissä vallitsee kuitenkin ainainen kiire, eikä yhdessä syömistä pidetä tärkeänä.

- Perheissä on isoja eroja. Osassa kodeista ravitsemukseen kiinnitetään huomiota. Kuitenkin jopa osa urheilijanuorista on täysin vailla tietoja ravitsemuksesta, Saarinen toteaa.

Hän kertoo jutelleensa viidesluokkalaisten kanssa siitä, miten syöminen vaikuttaa jaksamiseen. Oppilaat saivat täysin uutta tietoa. Saarinen pitää ajatuksesta, että nuoria herätellään ajattelemaan, mitä suuhun viedään ja miten se vaikuttaa ihmiseen.

Saarinen harmittelee samaa asiaa kuin Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Sini Garam: yläkoululaisiin luotetaan liikaa. Uskotaan että he osaavat tehdä oikeita valintoja, vaikka vielä alakoulussa opettaja on ohjannut ruokailua ja kotona on kyselty, mitä söit tänään. Garamin sanoin nuoret putoavat alakoulusta yläkouluun siirtyessään turvaverkon ulkopuolelle.

- Yläkoululaisten vanhemmat eivät välttämättä tule edes vanhempainiltoihin.

Kaukajärvellä ja Lahden lyseossa seitsemäsluokkalaisten vanhemmat kutsuttiin ruokajuhlaan, jossa heille tarjottiin normaali koululounas. Linjastoon kauniisti esille laitettu ateria, jonka sai itse ottaa, avasi monen vanhemman silmät. Totuushan on, että tämän päivän äidit ja isät ovat käyneet koulunsa aikana, josta puhuttaessa ensimmäisenä tulevat mieleen kumiperunat.

- Vanhemmat eivät meinanneet uskoa, että kyseessä on sama ateria kuin koululounaalla. Olivatko edes liinat vieraskoreutta?, Mäkelä kertoo.

Myös Saarinen piti ruokajuhlaa erittäin hyvänä kokemuksena.

- Se karsi ennakkoluuloja ja vanhemmille oli positiivinen yllätys nähdä, miten hyvää ruokaa koulussa syödään. Eräskin isä sanoi, että ruoka on parempaa kuin vaimon tekemä, Saarinen iloitsee.

Ruokajuhlan jälkeen oppilaiden on vaikea uskotella kotona, että kouluruoka on pahaa. Kouluissa havaittiin, että monessa kodissa rahahanat menivät kiinni ja kioskilla juoksemisen sijaan kouluruoka alkoi kelvata myös lapsille.

Myönteisimpänä koko hankkeessa Mäkelä piti sitä, että se toi ravitsemusasiat kaikkien huulille - ne eivät enää ole asiantuntijoiden yksinoikeus.

Terveelliset välipalat iso osa onnistumista

Tutkimuksessa mukana olleissa toimenpidekouluissa välipalojen osuutta nuorten energiansaannista onnistuttiin pudottamaan. Tyttöjen välipaloista saama osuus päivittäisestä energiasta tippui 42 prosentista 38 prosenttiin. Poikien energiansaannissa pudotus oli hiukan suurempi, 43 prosentista 35 prosenttiin, kertoi hanketta koordinoineen Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pirjo Pietinen. Mikäli ruokaillaan suositusten mukaisesti, välipaloista saadaan alle 15 prosenttia päivittäisestä energiasta.

Koulun aikuiset päättivät Kaukajärvellä, että välipalaa saa kärrymyynnistä. Valikoimaan kuuluu leipää, hedelmiä, rusinoita, kahvia ja teetä, ja siitä tuli suosittu ja helppo vaihtoehto kioskitarjonnalle. Lahden lyseossa päädyttiin maksullisen välipalan tarjoamiseen klo 13:n välitunnilla. Keittiöhenkilökunnan mukaan samat oppilaat hyödyntävät sekä lounaan että välipalan.

Hankkeen aikana moni koulu päätti luopua karkki- ja limsa-automaateista, eikä niitä jääty kaipaamaan. Vaihtoehtoisesti automaattien valikoimaa muunnettiin terveellisempään suuntaan.

- Aikuisten tehtävä on tarjota terveellisiä vaihtoehtoja. Munkki vai omena, kumman itse valitsisit?, Saarinen kysyy.

Vesi on paras janojuoma niin koulussa kuin kotona, muistutti hammaslääketieteen professori Hannu Hausen puolestaan. Hän haastoi isät näyttämään mallia pojilleen hampaiden pesussa aamuin illoin:

- Se vaatii vain neljä minuuttia päivässä, mutta napostelukertojen vähentämisen ja kunnollisen hampaiden pesun vaikutukset näkyisivät heti tilastoissa, Hausen toteaa.

Lapset mukaan päätöksentekoon

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korosti, että ruoka kaikkinensa on lapselle todella tärkeä asia. Kouluruokailuun kytkeytyvät puolestaan monet kouluhyvinvointiin liittyvät asiat, joten lasten mielipiteet tulisi ottaa paremmin huomioon kouluruokailua kehitettäessä.

- Ruokaa arvostetaan, mutta lapsilla on runsaasti näkemyksiä, miten kouluruokailua voisi kehittää. Ruoka saisi olla maukkaampaa, terveellisempää ja monipuolisempaa. Lapset toivovat enemmän vaihtoehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia. Vasta jokunen prosentti kouluista on ottanut lapset mukaan suunnitteluun, Aula toteaa.

Järkipalaa-tavaramerkki jatkaa elämäänsä Sydänliiton hoivissa. Myös hankkeen verkkosivustolle koottu materiaali on edelleen käytettävissä. Verkosta löytyvät muun muassa tiistaina järjestetyn Järkipalaa koulupäivään -seminaarin esitykset. (Finfood)

Aiemmin uutisissa: Järkipalaa-hanke osoitti lapsuuden ravitsemuksen merkityksen (2.12.2008) Välipala hivuttautuu kohti terveellistä ja ympäristötietoista (4.9.2008) Muualla verkossa: Järkipalaa

Teksti: Finfood Uutispalvelu / Mariaana Nelimarkka