Nälkä on naisistunut. Jopa 70 prosenttia maailman nälkää näkevistä on naisia YK:n alaisen Maailman elintarvikeohjelman mukaan. Monissa kehittyvissä maissa naiset tekevät ruokahuoltoon liittyvät työt, mutta eivät saa itse tarpeeksi ravintoa.

YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänään keskiviikkona 60 vuotta. Oikeus ravintoon ja riittävään elintasoon on osa ihmisoikeuksia, joka määritellään YK:n ihmisoikeusjulistuksen artiklassa 25. Nälkää nähdään edelleen niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa ja ruokakriisiä pahentaa ilmasto- ja talouskriisi.

Oslon yliopiston ihmisoikeuksiin erikoistunut professori Asbjörn Eide totesi Suomen YK-liiton, Ulkoministeriön ja Ihmisoikeusliiton järjestämässä Täysi lautanen -seminaarissa Espoossa tiistaina, että naisten aliravitsemus lisää myös tulevien sukupolvien riskiä kärsiä puutteesta.

Avauspuheessaan SDP:n puoluejohtaja ja YK-liiton puheenjohtaja Jutta Urpilainen korosti, että nälkä ei tuo maailmaan vakautta, vaan että ruokakriisi, talouskriisi ja ilmastokriisi ovat tiukasti sidoksissa keskenään.

- Kyse ei ole vain solidaarisuudesta vaan investoinnista turvallisuuteen ja vakauteen, Urpilainen totesi.

Naisella oikeus ravintoon ihmisenä, ei vain äitinä

Monissa kulttuureissa tytöt ja naiset ovat viimeisiä jotka saavat syödä. Kehitysmaa-asioiden ja ruoka-avun parissa pitkään työskennellyt maaseutukehityksen asiantuntija ja konsultti Kaisa Karttunen totesi seminaarin paneelissa, että erityinen ongelma naisten aseman parantamiseksi on, että monissa maissa naiset eivät saa omistaa tai periä maata.

Tämä siitäkin huolimatta, että naiset tekevät pääosan maataloustöistä kylvämisestä sadonkorjuuseen. Muun muassa Afrikassa 80 prosenttia maanviljelijöistä on naisia. Aasiassa sama luku on 60 prosenttia.

Maailman elintarvikeohjelman mukaan kokemus on osoittanut sen, että naisten käsissä ruoka-apu tavoittaa kohteensa todennäköisimmin ja ruokaohjelmassa ruoka-apua jakavat yhä useammin naiset. Naisten koulutustason parantaminen on tutkimusten mukaan auttanut vähentämään aliravittujen lasten määrää jopa 50 prosentilla.

FAO toteaa 2007 julkaistussa artikkelissaan "Right to Food and Gender", että naiset ovat jääneet nälän noidankehään.

- Epätasa-arvoinen ruuan jakaminem johtaa aliravitsemukseen, joka vähentää oppimiskykyä, lisää raskausajan ja imeväisyysajan terveysriskejä ja vähentää työn tuottavuutta. Nämä asiat vähentävät naisten taloudellista toimintakykyä ja lisäävät sukupuolten epätasa-arvoa.

FAO:n artikkelissa myös korostetaan, että naisella on oikeus ravintoon ihmisenä eikä ainoastaan äitinä. Usein naisen ravinto perustellaan lasten oikeudella saada ravintoa. (Finfood)

YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 10.12.1948

25. artikla :

1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.

2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

Aikaisemmin uutisissa: Nälkäisten määrä maailmassa lähestyy miljardia (9.12.2008)

Teksti: Finfood Uutispalvelu / Outi Toivanen-Visti

• Marinoimatonta broileria ja marjoja vaikea löytää kaupoista
• Gluteeniton ruoka maksaa 48 euroa ylimääräistä kuukaudessa
• Olutliitto palkitsi Kari Ylänteen
• Punajuuri ja silli voittoisa lähtökohta jouluruokakilvassa
• Finfood viestii jatkossa nimellä Ruokatieto
• Ohrapuuro on joulupöydän ilmastokevennys
• Sitran Ruokamuutos 2030 ja Mirhami täydentävät toisiaan
• Kasarihenkinen maitokampanja edistää lasten liikuntaa
• Kovan tyypin ruokalahja
• Hillitysti maksaruokia alle kouluikäisille