Tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan syömisemme suhteen sekä runsautta,
niukkuutta, ekologisuutta että teknologiaa. Turun kauppakorkeakoulun
tulevaisuudentutkijat ovat hahmottelleet neljä tulevaisuusskenaariota MIRHAMI
2030 -hankkeen aikana.
Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja globaalisaatio tuovat epävarmuutta
tulevaisuuden ruokahuoltoon ja elintarvikelalle. Tutkija Anna Kirveennummen
mukaan pahin vaihtoehto olisi kuitenkin piittaamattomuus.
- Skenaariot eivät ole tähtiin kirjoitettuja, vaan avaavat keskustelun ruuan
tulevaisuudesta. Nyt on eri toimijoiden aika yhdessä miettiä, mitä
skenaarioiden eri yhdistelmistä syntyy ja mitä asioille voitaisiin tehdä,
Kirveennummi sanoo.
Tutkijoiden hahmottamat neljä tulevaisuusskenaariota pohjautuivat tutkimuksiin
kuluttajien arkielämän ja toimintaympäristöjen muutoksista. Tavoitteena oli
luoda elintarvikealalle inspiroivia työkaluja tulevaisuuden hahmottamiseen.
Hanke on maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittama.
Runsautta, ekologisuutta, niukkuutta vain teknologiaa?
Ensimmäinen visio muistuttaa nykypäivää. Runsaudensarvi kuvaa maailmaa, jossa
on tarjolla monipuolisesti valinnanvaraa, paljon terveyttä edistäviä ja
laadukkaita elintarvikkeita ja elämyksiä tuottavia nautintoja. Valintojen
runsaus tuottaa ongelmia - eikä toisaalta koske kaikkia, sillä hyvä jakautuu
epätasaisesti, eikä sitä riitä kaikille.
Toinen visio maalailee ekotekoja. Tässä skenaariossa ympäristötietoisuus ja
vastuullisuus ovat muodostuneet kuluttajien toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi.
Kuluttajien valintoja ohjaavat lisäksi valtiovallan säädökset. Myös tuotanto on
kestävämpää. Arki on tasapainottelua, sopeutumista ja vaikeita valintoja
erilaisten kriteerien noudattamiseksi.
Kolmannen skenaarion maailmassa vallitsevat niukkuus ja puute. Energian- ja
ruuantuotanto ovat kriisiytyneet väestöpaineiden ja ilmastonmuutoksen
asettamien rajoitusten myötä. Ruuan kulutusta säädellään, mutta hyvänä puolena
niukkuuden ilmapiirissä on se, että ruuan arvostus kasvaa. Kasvissyönti
lisääntyy sekä ekotekojen että niukkuuden visiossa.
Neljäs skenaario on teknologian ohjaamaa teknoelämää. Tämä visio muistuttaa
eniten elokuvien tulevaisuuskuvia. Teknologian läpäisemässä maailmassa
koetellaan luonnollisen ja keinotekoisen välisiä rajoja. Perinteisistä
raaka-aineista tulee korvikkeiden kyllästämillä markkinoilla luksusta.
Tutkijat Anna Kirveennummi ja Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta
kaipaavat myös radikaalimpaa skenaariota, jossa noustaisiin selkeämmin
vastustamaan väistämätöntä kehitystä. Aggressio näyttää kuitenkin tutkimuksen
perusteella jäävän korkeintaan anarkian esiasteelle, hälläväliä-meiningiksi.
Kamalinta mitä voi tapahtua, on se, että meillä ei ole visiota.
Ekoteko alan suosikki
MIRHAMI-hankkeen loppuraportin julkistustilaisuudessa elintarvikealan ihmiset
äänestivät ekoteko-skenaarion todennäköisimmäksi tulevaisuudenvisioksi. Se on
myös tutkijoiden lempilapsi.
Finproa edustava Maarit Ahola toteaakin, että ekologisuus on suomalaisille
yrityksille tärkeää, ja myös kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu
ympäristömielikuvissa sijalle neljä – meidän kannattaisi tarttua tähän
tosissaan.
Ekoteko on monilta osin ihanteellinen tulevaisuudenkuva, sillä siinä korostuu
muun muassa uusi yhteisöllisyys ekotehokkaan yhteisen ruuanlaiton muodossa. Sen
toteutuessa lähiruoka on arvossaan, samoin lähikaupat. Poliittista
päätöksentekoa ohjaa ekologinen ajattelu. Kuluttajaverstaissa käydyissä
keskusteluissa hellittiin ajatusta, että ekotehokkuus tai varsinkin niukkuus
palauttaisivat vanhoja lajikkeita kuten luonnonmukaisen kanan.
Todennäköisintä on kuitenkin, että mikään skenaarioista ei toteudu
sellaisenaan, vaan niiden avulla voi pohtia, mihin olemme menossa ja mitä
asioille on tehtävissä.
Skenaariot auttavat varautumaan tulevaan
Etukenossa olo on tulevaisuustutkijoiden mukaan elintarvikeketjulle
ensiarvoisen tärkeää.
- Meidän tulee kurottaa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen ja varautua
eettiseen ja ekologiseen kuluttajuuteen. Tiedon saanti, käsittely ja
ymmärtäminen on tehtävä helpoksi kuluttajalle, Leena Jokinen summaa.
Kustannustehokkuus saa yritykset toimimaan juuri päinvastoin: reagoidaan vasta
kun on pakko. Jokisen mukaan hiilijalanjäljen merkitys nähtiin jo pari vuotta
ennen kuin se pamahti käsiin.
- Lihantuottajana olisin jo miettinyt kommunikaatiota kuluttajan kanssa,
Jokinen toruu hitaimpia herääjiä.
Maatalouspoliittista analyysia MTT:ssä laatinut Sirpa Kurppa pitää
hiilijalanjälkeä hyvänä kuluttajapolitiikan ohjauskeinona.
- Ilmastonmuutokseen on valmistauduttava vapaaehtoisin järjestelmin, jotka
vievät ympäristömyönteistä kuluttamista eteenpäin, Kurppa sanoo.
Hankkeessa mukana olleiden yritysten edustajat vahvistavat, että kuluttajien
tarpeiden ennakointi on keskeistä. Olvin brändi- ja viestintäjohtaja Olli
Heikkilä kertoo oppineensa projektista tulevaisuustyöskentelyn metodeita.
- Aistimme nöyränä muutamaa vuotta aikaisemmin, mitä kuluttaja haluaa - ennen
kuin kuluttaja itse keksii sen. Aiomme jatkossa pitää skenaariopäivän kerran
vuodessa, Heikkilä lupaa.
Raision elintarvikeyksikön markkinointijohtaja Johanna Siltala toteaa, että
jokaisesta skenaariosta löytyy osia, jotka sopivat yhtiön visioon.
Ilmastonmuutos on Raisiossa otettu hyvin vakavasti, sillä se näkyy jo
kuluttajien käyttäytymisessä.
- Kasvispainotteinen sekaravinto on luontevinta suurelle massalle, ja meidän
strategiaan sopivat etenkin kasvisperäisyys sekä aterioiden välipalaistuminen,
Siltala sanoo. (Finfood)
Aiemmin uutisissa:
Myös tulevaisuudessa syödään ruokaa, ei pillereitä (10.12.2008)
Muualla verkossa:
Loppuraportti
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
