Viime viikolla esitellyn Mirhami-hankkeen tavoin Ruokamuutos 2030 -skenaariot
herättelevät ihmisiä kiinnostumaan omien valintojensa vaikutuksista. Ne antavat
myös pohjatietoa alan strategiatyölle.
Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA keräsi työryhmän pohtimaan
toimintaympäristön ja ilmastonmuutoksen merkitystä elintarviketuotannolle
vuoteen 2030 mennessä. Nyt valmistunut raportti esittelee tulevaisuusajatukset
jäsennettynä kahden ulottuvuuden, ilmastonmuutoksen rajuuden ja poliittisen
toiminnan, kautta.
Kahden muuttujan nelikenttään päädyttiin keväällä 2008 järjestetyissä alan
toimijoista kootuissa työpajoissa, jossa käsiteltiin erilaisia
elintarviketoimialaan vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä seulottiin esiin sekä
mahdollisimman vaikuttavia että mahdollisimman arvaamattomia muutostekijöitä.
Asiantuntijoista koottu skenaariotyöryhmä syvensi työpajoissa kerättyä tietoa.
Sitran marraskuussa järjestämässä Ruokamuutos-seminaarissa esitettiin vuoden
2030 uutiset, jotka pohjautuvat skenaarioon neljä. Se on toiseksi parhaana
pidetty vaihtoehto, missä poliittiset toimijat sekä tuottajat ja kuluttajat
hakevat yhteisiä keinoja selvitä haasteista, joita raju ilmastonmuutos
vääjäämättä tuo.
Pahimmaksi vaihtoehdoksi arvioitiin skenaario kolme, jossa eletään hajanaisesti
ilman poliittista konsensusta. Siinä köyhien ja rikkaiden kuilu kasvaa ja
tilanne kriisiytyy. Vaihtoehdot yksi ja kaksi perustuvat oletukseen, että
ilmastomuutos olisikin lievä eikä aiheuttaisi järisyttäviä muutoksia nykyiseen
elämänmenoon tarkastelulla aikavälillä.
Skenaariot haastavat tiedon tuottamiseen
Skenaariot herättävät ihmisiä pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia ja
haastavat tutkijoita yhä monipuolisemman ja kokonaisvaltaisemman tiedon
tuottamiseen. Ihmisten ajatuksissa ja motiiveissa on vielä paljon
selvitettävää.
Monet kysymykset kaipaavat vielä ratkaisua. Onko luomu tavanomaista tuotantoa
kestävämpi vaihtoehto? Miten 8,5 miljardia ihmistä ruokitaan? Miten
päivittäinen syöminen, muun muassa lihansyönti muuttuu? Ratkaiseeko GMO
ruokakriisit? Miten terveellinen ja ekologinen voidaan yhdistää? Ketä
kuluttajan pitäisi uskoa? Onko vastuu yksilöiden, kansakunnan vai globaali?
Ruokamuutos ja Mirhami täydentävät toisiaan
Sitran vetämä Ruokamuutos 2030 -hanke ja Turun Kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden
tutkimuskeskuksen koordinoima Mirhami-projekti täydentävät toisiaan ja niissä
saadut tulokset olivat samansuuntaisia.
Sitran hankkeessa ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnilla oli keskeinen
rooli. Myös terveellisyysstrategian kestävyyttä testattiin.
Mirhami-hanke taas tarkasteli ja ennakoi laajemmin ruuan kulutusrakennetta,
etenkin kuluttajien arkea.
Ruuantuotannon ja kulutuksen ekologisuus nousi vahvana esiin molemmissa
skenaariotöissä. Molemmissa hankkeissa mukana ollut MTT:n taloustutkimusyksikön
johtaja Pasi Rikkonen pitää energiavaihtoehtoja ja ilmasto-olosuhteiden
muutoksia kysymyksinä, joita ei voi ohittaa.
Pääministeri Vanhasen käynnistämä Ruokastrategia 2020 -hanke korostaa ruuan
tuotannon ja kulutuksen kytköksiä muun muassa ilmastonmuutokseen. Vaikka
skenaariot eivät toteudu sellaisenaan, ne ovat työkaluja, joilla alan toimijat
voivat pohtia tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja, syy- ja
seuraussuhteita. (Finfood)
Aiemmin uutisissa:
Tulevaisuuden ruoka on täynnä vastakohtia (11.12.2008)
Myös tulevaisuudessa syödään ruokaa, ei pillereitä (10.12.2008)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Finfood Uutispalvelu
Etusivu
