Suomalaisen ravitsemus on lähimpänä suosituksia noin 11 kuukauden iässä. Kun
vauva siirtyy syömään samaa ruokaa kuin muukin perhe, ravitsemus romahtaa. Näin
kärjisti kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Kuopion
yliopistosta Lääkäripäivillä keskiviikkona.
Imetystavoitteita Suomessa ei saavuteta, mutta kiinteää ruokaa syövän 6 -
12-kuukauden ikäisen lapsen ruokailusta suomalaiset vanhemmat pitävät hyvin
huolta. Ruokavaliosta löytyy runsaasti kasviksia, pehmeää rasvaa, hedelmä- ja
marjasoseita, täysjyväviljaa sekä juomana maitoa ja vettä. Ruoka on
vähäsuolaista ja ateriarytmi säännöllinen.
Perheen ruokavalioon siirtymisen jälkeen alkaa alamäki, joka johtaa samalle
tasolle perheen aikuisten kanssa. Kansanterveyslaitoksen Finravinto 2007
-tutkimuksen mukaan aikuiset saavat liikaa suolaa ja sokeria sekä liian vähän
kuitua ja hyvälaatuista rasvaa. Energiaa saadaan liikaa sekä ruuan koostumuksen
että jatkuvan syömisen vuoksi.
Lapsille on annettu ravitsemussuositukset 6 kuukauden iästä lähtien. Nuorempien
katsotaan saavan ravintoaineet pääosin maidosta. Yli 6-vuotiaille on annettu
vitamiini- ja kivennäisainesuositukset ravintoainetiheytenä energiamäärää
kohden kuten aikuisillekin.
Juomat lasten suurin sokerinlähde
Juomien suhteen lapset ovat usein aikuisiakin huonommassa tilanteessa, sillä
heille annetaan runsaasti mehuja, kaakaota, limsaa ja energiajuomia.
- Suomessa on kummallinen arvostus täysmehua kohtaan. Vanhemmilla on usein
luulo, että mehu ajaa saman asian kuin hedelmien ja marjojen syönti, mitä se ei
todellakaan tee! Kuidun ja vitamiinien saamiseksi hedelmät ja marjat on tärkeää
syödä kokonaisina. Jo yläkoululaisilla on tutkitusti vaikeuksia lisätä
kasvisten ja hedelmien määrää ruokavaliossaan, jos he eivät ole tottuneet niitä
syömään, Schwab painottaa.
Täysmehun luullaan olevan lähes kaloritonta, vaikka todellisuudessa siinä on
yhtä paljon sokeria kuin limsassa ja selvästi enemmän kaloreita kuin
esimerkiksi lasillisessa rasvatonta maitoa. Lapset saavatkin eniten sokeria
juomista: ensimmäistä ja toista sijaa pitävät mehut ja limsat sekä kaakao.
Vasta kolmantena tulevat makeiset.
Elintarviketeollisuus on osin lähtenyt mukaan lasten ruokavalion
terveellistämistalkoisiin, mutta juomapuoli on Schwabin mielestä lähtenyt
mukaan lähinnä siihen, että nuoret juovat jotain koko ajan. Nuorille suunnataan
kevytlimsoja, maustettuja ja makeutettuja kivennäisvesijuomia sekä
energiajuomia.
Kevytmaidolla mahdoton päästä rasvasuosituksiin
Kouluikäiset saavat riittävästi C-vitamiinia ja kalsiumia. Samalla he kuitenkin
saavat liikaa sokeria, ja kovaa rasvaa sekä liian vähän D-vitamiinia, rautaa,
folaattia ja kuitua.
Rasvan laatu on Schwabin mukaan edelleen iso ongelma. Rasvasta noin puolet on
kovaa eläinrasvaa, kun suositus olisi korkeintaan yksi kolmasosa.
Schwab on laskenut, että kevytmaitoa säännöllisesti juomalla lapsen on
käytännössä mahdotonta päästä alle kovan rasvan enimmäissuosituksen. Jos lapsi
nauttii päivittäin kolme lasia kevytmaitoa, kovan rasvan osuus on viisi
grammaa. Kolmella lasilla rasvatonta maitoa ja kahdella teelusikallisella
kasviöljyä kovaa rasvaa saa kaksi grammaa. Samalla säästyy 3,3 kiloa rasvaa
vuodessa eli parin viikon energiantarve.
Myös D-vitamiinin ja raudan saanti toteutuvat yllättävän huonosti.
D-vitamiinilisää tulisi antaa vitaminoitujen maitotuotteiden ja levitteiden
lisäksi alle 3-vuotiaille ympärivuotisesti ja 3 - 15-vuotiaille
loka-maaliskuussa.
- Arkiruuan laatu ratkaisee. Juhlapäivinä, kuten vappuna ja tädin
60-vuotiskutsuilla, ei ole väliä mitä syö. Pakottamisesta lapselle tulee
helposti takaisku. Aikuisen esimerkki, ostosvalinnat ja tiedon jakaminen
toimivat parhaiten, Schwab muistuttaa.
Lasten ravitsemustietoja on kerätty sydänsairauksien varhaista ehkäisyä
selvittävässä STRIP-tutkimuksessa. Kouluikäisten lasten ravitsemusta on
selvitetty myös Kuopion yliopiston meneillään olevassa liikunta- ja
ravintotutkimuksessa ja Sitran Järkipalaa-hankkeessa. (Ruokatieto)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Laura Lounasheimo
Etusivu
