Lääketieteessä ihmiset antavat päätäntävallan mielellään asiantuntijoiden käsiin. Kun on kyse ruuasta, ihmiset löytävät itsestään asiantuntijan, joka osaa arvioida teknologioiden vaikutuksia.

Luonnollisina pidetyt ympäristö- ja terveysriskit unohtuvat pian, eivätkä heikennä ihmisten luottamusta. Geenimuunnettu ruoka sen sijaan on syyllinen kunnes toisin todistetaan, totesi lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis Turun yliopistosta Tieteen päivillä perjantaina.

Ihmiset eivät jatkuvasti pelkää saavansa ruuasta listerian tai melamiinia, vaikka näinkin on käynyt. Antibioottijäämät maidossa eivät huolestuta ihmisiä yhtään niin paljon kuin geenitekniikalla tuotettu keino havaita kyseisiä jäämiä.

Pitkään ajateltiin, että mitä enemmän ihmiset tietävät, sitä enemmän he luottavat asiantuntijoihin. - Näin se ei mene. Mitä enemmän ihmisten koulutus- ja tietotaso kasvaa, sitä enemmän he ajattelevat itse ja sitä kiperämpiä kysymyksiä he osaavat tehdä. Tässä ei kaivatakaan sokeaa luottamusta, vaan kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen perustuvaa luottamusta, Launis sanoi.

Hän korosti, että mikään teknologia ei "karkaa käsistä".

- Tämä pitää kerran kymmenessä vuodessa itselleenkin muistuttaa. Teknologia on ilmiö, se ei vie itseään eteenpäin eikä johda mihinkään suuntaan. Suunta määräytyy ihmisten arvoista, Launis huomautti.

Lääketieteessä ei edellytetä riskittömyyttä

Muuntogeeniset organismit ravinnossa ovat arkiajattelussa usein saastunutta, luonnotonta, ympäristölle vaarallista, markkinatalouden sanelemaa, yksilön vapautta rajoittavaa. Sairauksien hoidossa ja lääkkeiden tuotannossa muuntogeeniset organismit taas ajatellaan pelastajina.

Tehokkaammat täsmälääkkeet ovat tervetulleita, perinnöllisiä ja parantumattomia sairauksia halutaan oppia hoitamaan, kenties ihmistäkin voidaan jalostaa? Lääketieteessä haittatapahtumat eivät Launiksen mukaan herätä vastarintaa, eikä teknologialta edellytetä riskittömyyttä.

Geeniteknologian ja tavallisen kasvinjalostuksen riskit ovat yhteneviä: allergia, myrkyllisyys, geenien karkaaminen ympäristöön ja geneettisen monimuotoisuuden väheneminen, katsoo kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta.

- Riskiä on aina verrattava johonkin. Tiede ei voi koskaan aukottomasti todistaa, että jokin asia on täysin vaaraton, Teeri totesi Tieteen päivillä.

Gmo käy läpi samanlaisen valintaprosessin kuin tavallinen lajike laboratoriossa tehdyn geeninsiirron jälkeen. Vuosikymmenen kokemuksella gm-lajikkeet eivät Teeren mukaan näytä olevan tavanomaisia epävakaampia.

- Tieteessä ja yhteiskunnassa lopputulos ratkaisee. Onko lajikkeella allergiavaikutusta, onko sen viljelyllä yhteiskunnallista tai ympäristövaikutusta. Etiikassa metodi, tässä tapauksessa jalostustekniikka ratkaisee, Teeri pohti.

Luonnon mutaatio päihitti geenitekniikan

Teeri muistutti, että geenimuuntelu ei koske vain geenien lisäämistä organismiin. Perinteinen kasvinjalostaja karsii pois perimää samalla kun valikoi. Samoin geeninsiirrolla voidaan vaimentaa geenin toimintaa, poistaa ominaisuuksia.

Ensimmäinen geenitekniikalla muunnettu syötävä lajike oli tomaatti, joka kypsyi hitaammin, koska pektiiniä hajottava geeni oli poistettu. Hitaasti kypsyvää tomaattia voidaan kuljettaa ja myydä pitempään. Gm-lajike kuitenkin poistui markkinoilta, kun löytyi parempi vaihtoehto: sama mutaatio löytyi tomaatista itsestään. Sitä voitiin jalostaa perinteisin keinoin.

Teeri kysyi, onko laki kaikille sama. Perinteisellä kasvinjalostuksella saadaan aikaan vaikkapa sinisiä perunoita, jotka ovat ikään kuin hupilajike - erikoisuus, joka ei tuo ylimääräistä hyötyä ravitsemukseen tai viljelyyn. Lajikkeen markkinoille tuomiseen ei tarvita erityismäärityksiä.

Sen sijaan geenitekniikalla tuotettu keltainen riisi, joka sisältää A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia, vaati laajan riskinanalyysin. Asiantuntijoiden mukaan lajike on parantanut kehitysmaiden ravitsemusta huomattavasti. (Ruokatieto)

Aikaisemmin uutisissa: Elintarviketutkijat eivät kavahda geenimuuntelua ruuantuotannossa (17.09.2008)

Teksti: Finfood Uutispalvelu / Laura Lounasheimo

• Suomalaiset tuntevat luomun merkit ja merkitykset
• Ravitsemuksen ja teknologian sulauttamiseen suuntaviivoja
• Esitys tilaliköörin myynnistä sai ristiriitaisen vastaanoton
• Suuri perhe tykkää lihasta
• Päivittäistavarakauppa: Jäsenyrityksissä ei myydä atsovärituotteita
• Päiväysmerkintöjen ymmärtämisessä suomalaisilla on puutteita
• Kampylobakteeri yhä yleisin eläimistä ihmiseen tarttuva tauti
• Ruokahalun hillintä vaikeampaa naisille kuin miehille
• Vuoden Laihduttaja: Työntekijöiden liikuntaan kannattaa panostaa
• Atsoväreistä tulossa varoitus pakkaukseen