Schildts-kustantamo tekee kulttuuriteon julkaistessaan Elina Huhdan ja Anna
Talasniemen kokoaman kirjan Suomeen vuosikymmenten aikana saapuneiden
maahanmuuttajien ruokatavoista. Sieltä missä pippuri kasvaa -kirjan alaotsikko
on osuvasti Löytöretkiä uussuomalaiseen keittiöön.
Pohjustuksena oman keittiönsä erikoisuuksille viisi maahanmuuttajaa pääsee
kertomaan elämäntarinansa ja lapsuuden ruokamuistonsa. Jokainen kokkaa
suosikkiruokiaan kotimaastaan, joustavasti Suomen oloihin sovellettuna.
Maahanmuuttoa 1970-luvulta eteenpäin
Kirjan tekijät halusivat mukaan edustajia Suomeen suuntautuneen maahanmuuton
eri aalloista. Ensimmäinen suurempi pakolaisryhmä olivat 1970-luvulla Pohjolaan
saapuneet chileläiset, joita kirjassa edustaa Marta Silva-Kekki. Chilen keittiö
on useimmille suomalaisille kaukainen kummajainen, joten sen saaminen mukaan on
erityisen kiehtovaa.
Seuraavina Suomeen tulivat Vietnamin venepakolaiset. Kirjassa vietnamilaisesta
ruokakulttuurista kertoo avioliiton kautta 1990-luvun lopulla Suomeen tullut
Hoa Saari. Saaren resepteillä syntyy muun muassa yksinkertaisen hyvää
kyssäkaali-porkkanaraastesalaattia.
Suomalaista katukuvaa värittivät erityisen paljon Somaliasta 1990-luvulla
tulleet pakolaiset. Fatha Mohamud Yusuf kertoo, että myös hänen suomalainen
miehensä pitää somalialaisesta ruuasta.
Suurimpia vähemmistöjämme ovat venäläiset. Kirjassa Irina Shniker kertoo, miten
hän ylläpitää venäläistä ruokakulttuuria Suomessa. Kurdeja on ympäri Suomen
ravintoloitsijoina. Heitä edustaa Helsingissä ja Inkoossa ravintoloitsijana
työskentelevä, Turkista Suomeen vuonna 1997 tullut Yusuf Kart.
Uussuomalaiset reseptit innostavat kokeilemaan etnisiä ruokia
Sieltä missä pippuri kasvaa on koottu kokonaisvaltaiseksi tietopaketiksi.
Laajoja tekstiosuuksia täydentävät tietoikkunat kullekin keittiölle
tyypillisistä raaka-aineista.
Mausteita ja muita paikallisia erikoisuuksia valottavissa tietoikkunoissa on
tarjolla kiehtovasti historiallista taustaa, käyttötapoja ja käytännön
vinkkejä. Esimerkiksi chiliä pilkkovan kannattaa sivellä sormet öljyllä ennen
pesua, sillä chilin kapsaisiini on rasvaliukoista.
Voi olla yllättävää lukea vaikkapa korianterista juuri Chilen kohdalla, mutta
korianterinlehdet ovat Latinalaisessa Amerikassa paljon käytetty mauste. Siitä
kertoo chileläinen sanontakin: es bueno el cilantro, pero no tanto - korianteri
on hyvää, mutta ei liian kanssa.
Erityisen havainnollisia ovat jokaisen kokin käyttämiä aineksia esittelevät
aukeaman kokoiset kuvitetut tarvelistat. Vaikkapa vietnamilaisen keittiön
ohjeita on helppo ryhtyä toteuttamaan, kun voi kauppalistaa laatiessaan
tarkistaa, miltä näyttävät sitruunaruoho, kyssäkali tai eri yrtit.
Piirrokset havainnollistava työvaiheet
Joidenkin monimutkaisempien ohjeiden oheen liitetyt piirroskuvat
havainnollistavat hyvin, miten ruuat syntyvät. Yksinkertaisen hyvältä
kuulostavat empanada-piiraat chileläisen Martan tapaan näyttävät itse
tehtyinäkin alkuperäisiltä, kun seuraa työvaiheita piirroksesta.
Selkeys on muutenkin valttia. Maahanmuuttajilla on oivaltava tapa soveltaa
ohjeet Suomeen, eikä raaka-aineiden saanti ole ongelma lukuun ottamatta
joitakin mausteaineita, joiden takia on lähdettävä erikoiskauppaan.
Kaupassakäyntiä helpottaa listaus, jossa annetaan osoitteet kymmenen Suomen
kaupungin etnisiin kauppoihin.
Kirjasta huokuvat lämpö ja vieraanvaraisuus. Kuten kirjan tekijät
julkistustilaisuudessa totesivat, ruoka yhdistää ihmisiä ja on luonteva tapa
tutustua uusiin kulttuureihin. (Ruokatieto)
Teksti: Finfood Uutispalvelu
/ Mariaana Nelimarkka
Etusivu
