Ateena, Kreikka

Mies pälättää Nokialaiseen sätkää poltellen minimalistisessa loungebaarissa yhdellä Euroopan lukuisista kävelykaduista. Yhtälö voisi yhtä hyvin olla Frankfurtissa, Espassa Helsingissä kuin Madridissa. Tällä kertaa kuitenkin Ateenassa.

Samat juomat, samat hinnat, sama valuutta. Vanha sanonta &Mikä maa, mikä valuutta?& on kulunut pois. Herätessään vieraassa hotellihuoneessa, on entistä vaikeampi muistaa missä maassa on, mutta valuutasta ei ole epäilystä.

Arvuuttelin ajatusleikkinä 90-luvulla kuinka käy Euroopan yhdistyessä. Tuleeko meistä Eurojenkkilä, jossa eroa Virginian ja South Carolinan välillä ei havaitse muusta kuin, että olikohan se nyt niin, että Virginisassa tutkanhälytin on kielletty ja on pakko käyttää turvavöitä.

Kyllähän jossain teemapuistossa jenkkilässäkin voi vielä ihailla Teksasmeininkiä jiihaamusiikilla, mutta katu-uskottavissa paikoissa perinnekulttuurin syrjäyttää monokulttuuri. Niin Euroopassakin. On viileämpää kuunnella lounge beatia ja juoda Bombay Sapphire -giniä kuin kuunnella Bouzoukia ja juoda ouzoa. Sama pätee humppaan ja koskenkorvaan vs. siihen lounge beatiin ja Bombay Sapphireen.

Toki paikallisväriä on edelleen jäljellä, mutta muutos on hätkähdyttävä. Euro on tasoittanut hintaeroja pohjoisen ja etelän välillä, valitettavasti molemmissa kohti taivasta, varsinkin maailman muilla päävaluutoilla, dollareilla tai yeneillä mitattuna (hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2000 euron arvonnousun ja inflaation myötä). Kansainvälisten hotelliketjujen on helpompi operoida eri maissa - saihan Suomikin vasta hiljattain ensimmäiset Sheratoninsa, Hiltoninsa ja Crowne Plazansa. Maailmanlaajuiset pikaruokaketjut leviävät kulovalkean tavoin, puhumattakaan kulutuselektroniikasta ja päivittäistavaroista.

Toki itsekin olen matkustanut viimeisessä kymmenessä vuodessa 2 miljoonaa kilometriä yli 50 maassa, joten lapsuuden Kreikan kultaiset muistot olisivat joka tapauksessa kokeneet kolauksen eksoottisuudessaan, edullisuudessaan ja ystävällisyydessään.

Euroopan muutos on vielä hätkähdyttävämpi Itä-Euroopassa. Prahan keskuskadut ovat tukossa Guccin kauppoja ja kommunismin museon tungettu pölyiseen ullakkohuoneistoon McDonaldsin päälle. Eurooppa niinkuin me sen miellämme näyttäytyy pian vain postikorteissa ja kirjallisuudessa.

Nyt on syytä reissata Eurooppaa, jos haluaa kokea sen sellaisena josta on kerrottavaa lapsenlapsillekin.

Lähetä uutinen: Facebook  Delicious  Digg