Olin varsin yllättynyt, kun purin koneen ruumassa olleita matkatavaroitani ja löysin ostamani turkinpippuripussin pussin levyisillä "Security Checked" -tarroilla varustettuina. Hymyilin kun mielessäni kuvittelin tilanteen: Intialaiset turbaanipäiset turvatarkastajat ihmettelemässä Dubain lentokentällä Emiraateissa kummallista lieskova syöksevää pussin kuvitusta. Oudoista pienien pomminmuotoisista lähtee vahva ja outo haju, jossa tuntuu olevan ainakin ammoniakkia. Onneksi eivät kuitenkaan tehneet makutestiä.
Turvatarkastukset ovat muuttuneet tosi hankaliksi ympäri maailmaa. Euroopasta alkanut nestehulluttelu on laajentunut myös Aasiaan, joten käsimatkatavaroihin ei saa kuin 100 ml nestepakkauksia ja niitäkin korkeintaan yhteensä kymmenen eli litran.
Teknobeduiinia risoo eritoten tämä nestehulluttelu: Samaan aikaan lentokentältä saa kyllä ostaa 50% etanolia, josta saa rakennettua aikamoisen Molotovin Cocktailin talvisodan hengessä, mutta mukaan ei kelpuuteta standardikokoista piilolasinestepulloa. (Ainakin silmälääkärit joiden kanssa olen asiasta keskustellut eivät suosittele nesteen ruumaan laittamista, koska siellä lämpötilat vaihtelevat ja se voi muuttaa nesteen koostumusta, varsinkin jos neste jäätyy.) Tarkan euron miehenä aiemmin nimittäin saattoi säästää vuodessa usean mukavan illallisrahan pelkästään vaivautumalla ostamaan piilolasinesteet matkoilta Aasiassa, jossa piilolasinestepullo maksaa nelisen euroa (Suomessa n. 12 euroa). Nopealla matikalla nestehulluttelu on siis uusi tietynlainen 100 euron matkustusraippavero vuodessa (8 eur säästön menetys/kk * 12 = 96 EUR).
Kaikkein eniten risoo lentohenkilökunta: Kukaan ei nosta kulmakarvojaan, jos menee tilaamaan toisen oluen. Mutta jos "laatuyhtiön" ekonomiluokassa haluaa saman kerralla ennen nukkumaanmenoa ilman alkoholia, eli 6,67 desilitraa puhdasta juomavettä, alkaa monesti mussutus. Vaikka kertoisi luopuvansa illallisesta, ja jättävänsä ne olutlitrat muiden juotavaksi. Ei auta kuin korottaa ääntään ja homma hoituu. Ärsyttävää kun tiettyjä asioita ei ilmeisesti maailmassa saa tehtyä kuin runnomalla ja yksi niistä on oikeuksiensa pitäminen lentomatkustamisessa näinä päivinä. Lentoyhtiöt kyllä hurskastelevat veden juomisen tärkeydestä koneissa (seurauksena nestehukasta koneessa voi olla vakavia terveydellisiä ongelmia, kuten hengenvaarallinen "Deep Vein trombosis", mutteivat sitten varaa koneisiin tarpeeksi juomavettä. Haloo!
Ohessa muuten Thaimaan kuvaa hiljattain vietetystä Loy Kratongista (katso video niin tiedän mikä on Loy Kratong).
DI Juhani Väkiparta on teknobeduiini. Hän on sukkuloinut ICT -alalla niin Nokialla, Ericssonilla kuin omissa kansainvälisissä yrityksissä. Hän ja hänen tiiminsä avaa suomalaisyritysten liiketoimintaa kehittyvissä maissa.
Muutakin kuin tahkoa on kierretty yli 50 kertaa eli noin 2,2 miljoonaa km. Stressaavan matkaelämäntyylin koulima Väkiparta valmentaa myös yrityksiä elämän hallinnassa ja organisaation kehittämisessä ja on kirjoittanut kirjan Life Management - Hallitse itse elämääsi (WSOY 2006) yhdessä Dr. Feldmanin kanssa.
Kaikki on mahdollista -blogissa on luvassa on kiehtovia ja hauskoja tarinoita maailman oudoista ja ihmeellisistä, tutuista ja tuntemattomista kolkista. Blogi tulee jatkamaan Suomen ensimmäisen pitkäkestoisen valtamediablogin, Teknobeduiinin matkassa ajatuksia kansainvälisyydestä ja pohdiskelee lähtökohtia vielä onnellisempaan elämään. Nimen Kaikki on mahdollista mukaisesti blogi käsittelee bisnesmalleja, elämäntapoja, tapahtumia, sattumia ja teknobeduiinin arkipäivää, joita pohtiessa on todettava, että kaikki on mahdollista!