München, Saksa

Studio Julmahuvin saksalaisvitsit putkahtelevat päähäni saapuessa Müncheniin Saksanmaalle. Opiskelin vuosikausi Güntherkieltä vain tajutakseni, että maailman globalisoituessa japanista, mandariinikiinasta tai espanjasta ja portugalista (joita molempia nyt puhun) olisi ollut enemmän hyötyä.

Sitä saksan kieltä ei täällä juuri pääse käyttämään. Tätä nykyähän lähes kaikki puhuvat englantia ja hanakastai vaihtavat ”toiseen kotimaiseen” heti kun havaitsevat, että vastapuolen ruosteisella saksalla ei runokilpailuja voitettaisi.

Pitää olla varovainen ettei vitsaile liikaa sakemanneista: Mitä enemmän olen ulkomailla elänyt, sitä enemmän olen huomannut germaanisia piirteitä meissä suomalaisissa. Missä muualla maailmassa kuin meillä ja Saksassa ollaan niin hyvin ajoissa, täsmällisiä, rationaalisia, seurataan ohjesääntöä ja pidetään naama peruslukemilla, kunnes juodaan olutta innolla?

Tämä ei tarkoita tietenkään, ettei Suomella ja Saksalla olisi omia outoja erityispiirteitään. Täällä saattaa matkamies hieman hätkähtää kun pätkähtää neljän tähden hotellin saunaosastolle. Se kun on täynnä alastomia vastakkaisen sukupuolen edustajia, muita hotellin asukkaita. Kysymyksessä ei ole haksahdus väärästä ovesta, vaan saksalaisille perinne yleisestä sekasaunasta.

Kun kyselee, että kuinkas nyt näin, saa useasti vastaukseksi että olemme täällä Saksassa samalla tavalla vapautuneita kuin Suomessa. Kenties jossain historiassa joku syötti saksalaisneideille pajunköyttä suomalaisesta saunaetiikasta ja juttu lähti kiertämään muuttuen maanlaajuiseksi harhatodellisuudeksi?

Kun vielä saunassa löylynheitto kielletään ja tehtävään palkataan erityinen saunamaisteri, joka viskoo viidentoista minuutin välein löylyä, pyörittelee pyyhettä kuin pahaista lehmipojan lassoa ja huutelee kannustushuutoja ei ole kulttuurishokki kaukana ja on syytä siirtyä vilpoisempiin tiloihin maistelemaan bratwurstia ja paikallista vehnäpirtelöä.

Lähetä uutinen: Facebook  Delicious  Digg