Tokio, Japani

Saatat yllättyä mikä on sallittua ja mikä kiellettyä Japanissa nettikahviloissa.

Japanilaisessa nettikahvilassa piipahtaminen on pienoinen kulttuurishokki. Ovelta tervehtivät mangahahmot ja ylipirteä tervehdys vastaanottovirkailija.

Nettaaja sukeltaa suoraan valintojen pariin. Saisiko olla monen tunnin hevikäyttäjille suunnattu alennus, vai onko kyse pikavisiitistä? Haluaisitko käyttää tietokonetta sohvalta vai sängystä (tatamilta) käsin? Kaijin, länsimaalainen, on iloinen, kun valintoja havainnollistetaan länsimaalaisin numeroin ja valokuvin.

Ja sitten juoma-automaatille. Aivan, nettikahvilan hintaan kuuluu ilmaiset juomat. Olutta kuitenkaan valikoimasta ei löydy, koska arvatenkin nuo nettikahvilat menivät konkurssiin jo aikoja sitten ja darwinin luonnonlain mukaisesti vahvimmat, kofeiinijuomia tarjoavat lajit selvisivät julmassa maailmassa.

Teknobeduiini on kuitenkin täpinöissään, koska juoma-automaatti antaa mahdollisuuden viimeinkin raottaa suurta salaisuutta, eli miltä vihreä sekä sininen fanta, super gold –juoma ja monet muut outoudet maistuvat. Kaikki ne maistuvat siltä, että voin kuvitella nuoren opiskelijapukuisen japanilaisneidin huudahtamassa ”Oishi”! (herkullista!) siirappitöhinöissään. Intuitio osoittautuu siis tälläkin kertaa oikeaksi ja voin täyttää mukin perinteisellä kokiksella jo pahoinvoivana uusista makuelämyksistä.

Viimein omalla pikkuruiselle sohvalle, omaan pikku pömpeliin pari metrisillä seinillä. Seinien merkitys selviää nopeasti. Koneen kuvaruutu on täynnä nettikahvilan omia palveluita eli menukuvista päätellen selviää klikkaamattakin, että kyseessä on mm. sammakkoperspektiivistä otettuja kuvia hameasuisista neideistä ja toisen menukuvan rintaliiveissä poseerava neitikään tuskin on kutsumassa tutustumaan Anttilan naisten osaston nettikauppaan. Myös vessapaperille strategisesti näyttöpäätteen viereen asemoitu pikkuruinen luukullinen roskapönttö vinkkaa, että suurin osa käyttäjistä ei ole tullut nettikahvilaan kurttuotsaisesti työskentelemään tai sitten liikkeellä Tokiossa on vahva flunssaepidemia.

Teknobeduiinin on kuitenkin tullut kirjoittamaan kuivakoita sähköposteja. Satunnainen liikemies voi tarvita nettikahvilassa jälleen edellisessä jutussa mainittua pakkopaitaa, koska hänelle saattaa ikävästi selvitä, ettei nettikahvilassa tietenkään saa puhua, eli Skypekonferenssi asiakkaan kanssa on pois luvuista samaten kuin kännykkään vastaaminen.

Lähetä uutinen: Facebook  Delicious  Digg